En ole ko­vin pe­reh­ty­nyt te­ko­ä­lyyn, jos­ta niin pal­jon ny­kyi­sin kir­joi­te­taan. Sen hyö­dyn­tä­mis­tä ke­hi­te­tään eri aloil­la. Ym­mär­rän vain, et­tä ky­sees­sä on tie­to­ko­ne­oh­jel­ma, joka mah­dol­lis­taa mitä ih­meel­li­sim­piä ns. älyk­käi­tä toi­min­to­ja. Mut­ta ko­neen oh­jel­mat toi­mi­vat vain sin­ne tal­len­net­tu­jen tie­to­jen poh­jal­ta.

Olen lu­ke­nut kir­joi­tuk­sia te­ko­ä­lyn ko­kei­luis­ta ja ti­lan­teis­ta, joi­hin tie­to­ko­ne­oh­jel­mien kyky ei rii­tä. Ei ai­na­kaan vie­lä. Ko­neet ei­vät pe­ri­aat­tees­sa luo uut­ta. Eräs kir­joit­ta­ja muis­tut­ti, et­tä kone ei esi­mer­kik­si tun­nis­ta tun­tei­ta tai se ei ky­ke­ne huu­mo­riin. Sen vit­sit ovat van­ho­ja, ti­lan­ne­si­don­nai­suus puut­tuu.

Seu­ra­kun­nis­sa­kin on ko­keil­tu te­ko­ä­lyn ra­jo­ja. Ko­net­ta on pyy­det­ty te­ke­mään ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen si­säl­töä, teks­te­jä, ru­kouk­sia, saar­no­ja ja vir­siä. Yh­teen pyyn­töön te­ko­ä­ly­ko­neel­ta on kuu­lem­ma tul­lut kiel­tä­vä vas­taus: ri­pin tois­ta osaa, syn­nin­pääs­töä eli an­teek­si ju­lis­ta­mis­ta, se ei pys­ty­nyt an­ta­maan!

Vai­ke­aa an­teek­si­an­to on meil­le ih­mi­sil­le­kin. Kir­kon per­he­neu­vo­jan työs­sä sen huo­ma­sin ja yri­tin muis­tut­taa asi­an vaa­ti­van pit­kää pro­ses­sia ja ai­kaa. Oli ky­sy­myk­ses­sä sit­ten oma tai toi­sen syyl­li­syys, an­teek­si pyy­tä­mi­nen tai an­ta­mi­nen. To­del­li­suu­den hy­väk­sy­mi­nen ar­mol­li­ses­ti on jos­kus vai­ke­aa.

Tätä pää­si­äis­tä edel­tä­vää paas­to­nai­kaa on käy­tet­ty sen miet­ti­mi­seen mikä elä­mäs­sä on mer­ki­tyk­sel­lis­tä. Min­kä ohi lii­an hel­pos­ti kul­jem­me, kos­ka sen nä­ke­mi­nen on vai­ke­aa. Oli ky­sees­sä oma syyl­li­syys, lä­him­mäi­sen tar­peet tai elä­mään si­säl­ty­vä kär­si­mys. Tai an­teek­si­an­non, ar­mon, vält­tä­mät­tö­myys. Pää­si­äi­nen mah­dol­lis­taa sen mi­hin me ih­mi­set ei­kä te­ko­ä­ly ky­ke­ne!

Rau­hal­lis­ta paas­to­nai­kaa!

Un­to Kan­gas­nie­mi

vt. kirk­ko­her­ra, Äh­tä­ri