Ähtärin, Soinin ja Lehtimäen puolueeton paikallislehti

Uutisnuotan kesälehden voit lukea maksutta klikkaamalla lehden kuvaa. Antoisia lukuhetkiä!

Uusi uimahalli Ähtäriin

Ähtärin kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupunki rakennuttaa nykyistä uimahallia vastaavan uudisrakennuksen.

Kaupunginhallitus päätti, että nykyisen uimahallin peruskorjaus- ja laajennushankkeen sopimus puretaan välittömästi ja uuden uimahallin suunnittelutyö käynnistetään ensi tilassa. Suunnittelutyön aiheuttamat kustannukset kirjataan kuluvan vuoden talousarviossa uimahallin peruskorjaukseen varatulle investointimäärärahalle. Käymättä jäävä osa siirretään vuodelle 2020 uimahallin rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti anoa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä nykyisen uimahallin peruskorjaukseen ja laajennushankkeeseen saadun valtionavustuksen siirtämistä uudisrakennukseen ja valtuuttaa teknisen toimen toimialajohtajan allekirjoittamaan hakemuksen.

Nykyinen uimahalli suljetaan syyskuun alussa laajan vesihuollon ja rakenteiden tarkastuksen sekä osi8ttaisen korjauksen ajaksi.

Työtä tekemällä pätevyys hoitoalalle

Vastuuopettajana koulutuksessa toimii Tiina Kivinummi.

Sedu Koulutiellä on alkanut lähihoitajien oppisopimuskoulutus 14 opiskelijan voimin. Opiskelijat suorittavat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon valmistuen lähihoitajiksi osaamisalanaan ikääntyvien hoito ja kuntoutuminen. Vastuuopettaja Tiina Kivinummi kertoo mukaan mahtuvan vielä muutamia opiskelijoita, edellyttäen heillä olevan työpaikan, joka lähtee kouluttamaan kyseistä henkilöä. Yhteydenottoja asiasta voi ottaa Kivinummeen tai Kuusiolinnaan. Lisätietoa asiasta löytyy Sedun nettisivuilta. Koulutus alkaa tulevana perjantaina, mukaan ehtii vielä.

– Niin sanottuja lähipäiviä on kahdesta kolmeen kuukaudessa, muu opiskelu tapahtuu työpaikalla.

Opintoihin kuuluu verkko-opintoja.

– Tehtäviä on paljonkin, koska sisältö on sama kuin muillakin alan opiskelijoilla. Hyväksi luetaan aikaisemmat opinnot, etenkin näyttötutkinnot. Näiden hyväksi luvun arviointi on minun ja opinto-ohjaajien tehtävä.

– Lähipäivät jaksotetaan noin kahdelle ja puolelle vuodelle. Niitä on kuitenkin mahdollista nopeuttaa.

Lähihoitajaopintoihin kuuluu myös valinnainen suuntautuminen, joka tehdään verkko-opintona. Kivinummi kertoo Sedun tarjoavan valinnaisina mielenterveys- ja päihdetyön sekä suun hoidon eri asiakasryhmille. Yhteisiä tutkinnon osia ovat muun muassa matematiikka, kemia ja kielet. Ammatillisissa aineissa on kaikkiaan viisi näyttöä, mikäli suorittaa myös valinnaisen osuuden. Opiskelut räätälöidään yhteistyössä, kuitenkin tutkinnon perusteiden mukaan edeten.

Opiskelijoiden sijoittaminen työelämän pariin tapahtuu pääsääntöisesti tehostelun palvelun asumisyksiköihin ja kotihoitoon. Heitä sijoittuu myös vammaispuolelle asiakkaiden ikääntymisen myötä.

Nyt alkavan koulutuksen suurimpana työnantajana toimii Kuusiolinna Terveys Oy. HR-asiantuntija Hannele Hannuksela Kuusiolinna Terveys Oy:stä kertoo haasteena olevan työvoiman saatavuuden. Yhteiskunnallinen tosiasia on väestön ikääntyminen ja vastaavasti se, ettei hoiva-alalle ole nuorisoasteella hakeutunut toivottavaa määrää.

– Meillä ei ole tulevaisuudessa riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa tällä alueella. Kuusiolinnassakin eläköityy vuosittain kohtuullisesti henkilöstöä eikä vastaavasti uusia ole tulossa. Mietimme keinoja ja päädyimme yhdessä Sedun kanssa järjestämään oppisopimuskoulutusta ja saimme meiltä siihen ryhmään 13 henkilöä.

Hannuksela ja rekrytoinnin yhteyshenkilö, varahenkilöstön palveluvastaava Anu Paalanen kertovat suurimman osan opiskelijoista olevan Kuusiolinnassa hoiva-avustajina tai laitoshuoltajina tällä hetkellä.

– He lähtevät kouluttamaan itseään lähihoitajaksi oppisopimuksella. Suurin osa on meillä työsuhteessa, mutta mukana on myös uusia henkilöitä, Hannuksela kertoo.

Paalanen toteaa yhteydenottoja ja kysyntää oppisopimuskoulutuksesta olleen hyvin.

Lue lisää aiheesta 21.8. Uutisnuotasta.

Juha Viitasaarta esitetään Virtain kaupunginjohtajaksi

Maanantaina kokoontunut Virtain kaupunginhallitus esittää valtuustolle Soinin kunnanjohtajana toimivan Juha Viitaaaren valintaa tehtävään. Virtain kaupunginvaltuusto kokoontuu päätöksen äärelle tulevana maanantaina.

Kaupunginjohtajan virkaa tavoitteli 17 hakijaa, joista neljä eteni haastatteluihin ja soveltuvuusarviointiin. Viitasaari ei ollut hakijoiden joukossa, vaan vantoi suostumuksensa virkaan 12. elokuuta.

Viitasaari aloitti Soinin kunnanjohtajana syyskuussa 2017. Aikaisemmin hän työskenteli Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n asiantuntijana.

Virtain kaupunginjohtajan virka tuli haettavaksi valittaessa Vesa Haapamäki Tuomi Logistiikka Oy:n toimitusjohtajaksi Tampereelle. Haapamäki toimi kaupunginjohtanana vuodesta 2010 lähtein.

Ähtärin Turvepellon kosteikko hidastaa virtaamia

Seppo Sulku (vas.), Pekka Lassila, Yrjö Jaakkola, Rauni Lanamäki, Leena Nikolajev-Wikström sekä kaivinkoneessa istuva Olli Mäkinen iloitsevat siitä, että Ähtärin Turvepellon kosteikko on nyt valmistunut.

Reilun kahden vuoden ajan toiminut Yhteinen Ähtärinjärvi ry toimii yhteisen Ähtärinjärven hyväksi, jotta järven virkistysarvo säilyy myös tulevina vuosina. Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Sulku kertoo yhdistyksen käynnistäneen Ähtärinjärven kuormitus- ja kunnostussuunnitelman laatimisen. Suunnitelma valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

– Suunnitelmassa selvitetään, mistä vesistöä kuormittavia ravinteita sekä humus- ja kiintoaineita tulee vesistöön, millaisia kunnostushankkeita tulevaisuudessa, noin 10-15 vuoden aikana pitäisi tehdä ja missä järjestyksessä. Tämän suunnitelman ehdotusten pohjalta yhdistys aloittaa konkreettiset kunnostustoimenpiteet, Sulku kertoo.

Jotain konkreettista on jo saatu aikaan, sillä viime viikolla ELY-keskuksen Leena Nikolajev-Wikström kävi katsomassa yhdistyksen rakentamaa Turvepellon kosteikkoa Itä-Ähtärissä. Kosteikon rakentaminen lähti Pekka Lassilan ideasta, sillä hänen poikansa Eero-Pekan maalla oli joutilas, kosteikolle sopiva alue.

– ELY-keskuksen kanssa lähdettiin hanketta viemään eteenpäin ja heiltä saatiin 50 prosentin rahoitus kosteikolle. Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu olevan 10 590 euroa. Heinäkuun aikana teimme urakkatarjoukset ja nyt on valmista, Sulku totesi.

– Kosteikon koko on 0,91 hehtaaria ja valuma-alue on 57,93 hehtaaria, josta peltoa on 32,78 hehtaaria.

Kosteikkoon kaivetaan altaita, joista osa on matalampia ja osa syvempiä. Altaat hidastavat veden virtaamaa järveen ja humus sekä kiintoaineet laskevat altaiden pohjalle. Lisäksi kosteikon vesikasvit sitovat itseensä fosforia ja typpeä, jolloin ne eivät valu järveen.

Lue lisää aiheesta 14.8. Uutisnuotasta

Sairaanhoitajaopiskelijat julkaisivat opinnäytetyönsä

Sairaanhoitajaopiskelija Henna Torvinen muistutti, että hoitoon kannattaa hakeutua, mikäli vähänkin epäilee aivoverenkiertohäiriötä.

– Älkää odottako, että oire menee ohi itsellään tai ne lievittyvät. Aivoverenkiertohäiriötapauksessa nopea hoitoon pääsy on tärkein asia hoidon onnistumisen kannalta, kiteyttivät sairaanhoitajaopiskelijat maanantaina 5. elokuuta Lehtimäellä.

Kyseessä oli sairaanhoitajaopiskelijoiden Nuutti Korpimäen, Antti Salmen ja Henna Torvisen opinnäytetyö aiheesta Aivoverenkiertohäiriöt ja niiden oikea-aikainen tunnistaminen. Työn ohjaaja Helinä Mesiäislehto-Soukka oli myös mukana tilaisuudessa entisen kunnantalon auditoriossa.

– Nämä sairaanhoitajaopiskelijat valmistuvat joulukuussa. Ohjaan paljon opinnäytetöitä ja Järvi-Pohjanmaalle on tehty jo peräti kymmenen opinnäytetyötä. Se on hyödyksi kaikille, Helinä totesi.

Opinnäytetyöhön kuului kysely, johon osallistui vastaajia myös Lehtimäeltä.

– Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kyselyn avulla Järvi-Pohjanmaan asukkaiden tietämystä aivoverenkiertohäiriöstä ja niiden oireista. Lisäksi tarkoitus oli kartoittaa, osaavatko vastaajat toimia riittävän ajoissa aivoverenkiertohäiriötilanteessa, opiskelijat kertoivat.

Aivoverenkiertohäiriökyselyyn osallistui yläkouluikäisiä oppilaita, työikäisiä ja eläkeläisiä. Vastaajia kyselyyn saatiin kaikkiaan 87. Vastaajista naisia oli 65 prosenttia ja miehiä 35 prosenttia.

Lue lisää aiheesta 8.8. Uutisnuotasta



Viihtyisät tilat tuovat iloa opiskeluun

Koulun käytävillä pienemmät lapset voivat seurata pandan tassunjälkiä paikasta toiseen.

Koulutyö pyörähtää torstaina käyntiin valtaosassa eteläpohjalaisia kouluja. Ähtärissä koulutyö aloitetaan pidempiaikaisissa väistötiloissa, joihin Otsonkoulun oppilaat ovat siirtyneet. Näissä tiloissa opiskellaan ainakin seuraavat kolme vuotta.

– Otsonkoulu toimii toistaiseksi kahdessa eri paikassa. 1.-3. -luokkalaiset, pienluokka ja pienryhmä käyvät koulua Sairaalanmäellä ja 4.-6. -luokkalaiset opiskelevat Koulutien rivitaloilla, Ähtärin kaupungin hallintojohtaja Seppo Karjala kertoo.

– Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Reppula toimii Ollinkulmassa ja pienluokan Reppulaa pidetään Sairaalanmäellä. Myllymäen koulu jatkaa toimintaansa normaaliin tapaan omissa tiloissaan.

Lukio siirtyy ainakin alkavaksi lukuvuodeksi Tuomarniemelle lukuun ottamatta musiikin ja kuvataiteen tunteja, jotka pidetään yhteiskoulun tiloissa. Lukiolla on Tuomarniemellä käytössään kuusi luokkatilaa.

– Yhteiskoulu jatkaa entisissä tiloissaan, joihin on tehty kesän aikana korjaustoimenpiteitä. Tämän kuukauden aikana koulun pihaan valmistuu lisäksi kolme luokkatilaa sisältävät moduulitilat, Karjala kertoo.

Pienet koululaiset tuovat Sairaalanmäelle tullessaan vilinää ja vilskettä ja tästä syystä liikennejärjestelyihin ja turvallisuuteen on panostettu kunnolla. Oppilaiden vanhempia on toivottu käymään lasten kanssa Sairaalanmäellä jo ennen koulun alkua tutustumassa ulkoalueen järjestelyihin.

– Kouluautot jättävät oppilaat koulukyytien pysäköintialueelle sairaalan entisen ensiavun kohdalle. Jos oppilas saapuu kouluun huoltajan kyydillä, on lasten jättö- ja noutopaikka sairaalan alapuolella. Kulku alueelle on Sairaalantien kautta, Otsonkoulun rehtori Marika Pienimäki kertoo.

Sairaalanmäellä opiskellaan kahdessa kerroksessa. Alakerrassa luokkatiloja on neljä ja yläkerrassa kuusi.

– Alakerran luokkahuoneet ovat entisiä fysioterapian tiloja. Tiloihin on uusittu valaistus ja ilmastointi, lisätty akustiikkaa ja kaikki seinäpinnat on maalattu. Remontti aloitettiin 29. huhtikuuta ja rakennus-, palo- ja työterveystarkastus tehtiin viime viikolla. Kaikki meni läpi hyvin arvosanoin, joten saamme olla tyytyväisiä nopeaan aikatauluun ja lopputulokseen, Kiinteistö Oy Sairaalanmäen toimistusjohtaja Markus Sulkava totesi.

Yläkerrassa luokkatilojen lisäksi sijaitsevat pienluokka, opettajien huone, hallinnollinen johto sekä siivoustilat. Tiloissa oleva hissi mahdollistaa pienluokan pyörätuolilla kulkevien lasten esteettömän kulun koulutiloissa.

Lue lisää aiheesta 8.8. Uutisnuotasta.



Ähtäri Zoon uusin asukas

Kaisla nauttii elämästään Ähtärissä. Kuva: Ähtäri Zoo.

– Vajaa viikko sitten meille saapui uusi saukko Korkeasaaresta: noin vuoden ikäinen naaras, joka sai meillä nimen Kaisla. Korkeasaareen saukko päätyi villieläinsairaalan kautta, jonne se oli tullut orvoksi jääneenä poikasena. Saukko oli villieläinsairaalaan saapuessaan niin nuori, että se tarvitsi vielä maitoruokintaa. Ihmisen hoidossa saukko kuitenkin kesyyntyi niin paljon, ettei olisi enää pärjännyt luonnossa. Niinpä saukko sai ensin luvan jäädä Korkeasaareen, josta se nyt muutti meille Ähtäriin, kertoo eläintenhoitaja Outi Saarinen.

Saukko on osa Euroopan eläintarhayhdistys EAZAn EEP-suojeluohjelmaa (European Endangered species Programme). EAZAn jäsentarhoissa asuvista saukoista pitää kirjaa koordinaattori, jollainen löytyy jokaiselta suojeluohjelmaan kuuluvalta lajilta.

Koordinaattorilla on kaikkien ohjelmaan kuuluvien saukkojen tiedot ja hän valitsee jokaiselle saukolle sille suvullisesti parhaiten sopivan kumppanin. Ähtäri Zoon Valtteri-saukkolle etsittiin naarasta kumppaniksi, kun taas Korkeasaaren saukkolan remontti lähestyi.

Niinpä saukkokoordinaattorin suostumuksella Kaislan uudeksi kodiksi valikoitu Ähtäri Zoo.

– Toivomme tulevan parin lisääntyvän, sillä parin jälkeläiset olisivat arvokkaita suojeluohjelmalle. Pelkästään jo Kaislan luonnonvaraisten vanhempien geenit ovat arvokkaita suljetummalle tarhakannalle, mutta myös Valtterin molemmat vanhemmat olivat aikanaan tulleet meille luonnosta orpoina. Aika kuitenkin näyttää, miten saukot toisiinsa suhtautuvat, Outi Saarinen jatkaa.

Kaisla ei vielä ole yleisön nähtävillä, sillä se tarvitsee aluksi aikaa tottuakseen uusiin hoitajiinsa ja tiloihinsa. Myös Valtterin kanssa tutustutaan pikkuhiljaa.

Mikäli kaikki menee hyvin, Kaislan pitäisi päästä yleisön näkyville syksyn aikana.