Ähtärin, Soinin ja Lehtimäen puolueeton paikallislehti

Pohjois-Norjan rannikkoreitit lumoavat kauneudellaan

Norjan maisemat pitävät sisällään niin tuntureita kuin saaristojakin.

Ähtärissä kuultiin mielenkiintoinen luento Pohjois-Norjan rannikkoreiteistä, kun kirjastotoimen vieraana luennoi tamperelainen tietokirjailija ja luontokuvaaja Harri Ahonen.

Hän on kirjoittanut tähän mennessä neljä kustannusyhtiö Tammen julkaisemaa tietokirjaa: Pohjois-Skandinavian vaellusreitit (2014), Keski-Skandinavian vaellusreitit (2016), Pohjois-Norjan rannikkoreitit (2017) ja Etelä-Skandinavian vaellusreitit (2019).

Luennolla perehdyttiin kauneimpiin päiväretkikohteisiin, kuten Tromssan kaupungin lähituntureihin, upeisiin Vesterålenin ja Lofoottien saaristoihin sekä tarunhohtoiseen Nordlandin rannikkoon.

– Pohjois-Norjan rannikolla kulkiessa ei voi välttyä kohtaamasta viikinkiajan tarinoita ja saagoja menneiltä ajoilta.

Lue lisää aiheesta 22.1. Uutisnuotasta

Eero Mannismäki lentää Midnight Hawksissa

Ähtäriläissyntyinen Eero Mannismäki työskentelee Ilmavoimien Ilmasotakoulussa Jyväskylän Tikkakoskella kouluttaen ilmataistelulentäjiä. Ammatti on vaativa, mutta antaa myös paljon.  Hän luonnehtii työtään erittäin monipuoliseksi.

– Ilmataistelun vaativuus haastaa lennonopettajaa. Lennon aikana pitää pystyä opettamaan rankan fyysisen kuormituksen alaisena koneen kiitäessä satojen kilometrien tuntinopeudella.

Hän toimi aiemmin Hawk-sooloesityslentäjänä kahden vuoden ajan.

– Soololentäminen tarjosi aivan uuden mahdollisuuden ja haasteen urallani. Siinä pääsee viemään Hawkin sen suorituskyvyn äärirajoille. Virheisiin ei ole varaa ja keskittymisen pitää olla koko ajan korkealla tasolla. Erityistä on yleisölle esiintyminen, sitä ei sotilaslentäjä pääse yleensä tekemään, Mannismäki kertoo.

Puolustusvoimat 100 -lentonäytöksessä hän pääsi osallistumaan viidentenä koneena Ilmavoimien taitolehtoryhmä Midnight Hawksin esitykseen.

– Siinä pääsin porukkaan mukaan ja kun osastossa oli miehistön vaihdoksen aika, minut valittiin Midnight Hawks -taitolento-osastoon.

Lento-osaston vasempana siipimiehenä lentävän Mannismäen mukaan esityslentäminen vaatii kurinalaisuutta ja määrätietoista harjoittelua. Hän huomauttaa, että taitolento-osastossa lentäminen on fyysisesti vaativaa, mutta enemmän se kuormittaa henkisesti. Lennot vaativat tarkkaa keskittymistä koko lennon ajan.

Lue lisää aiheesta 8.1.2020 Uutisnuotasta.

Eläkeläisille uutta ryhmätoimintaa Ähtärissä

Ähtärissä aloittaa tammikuussa toimintansa uusi, kaikille eläkeläisille avoin ryhmätoiminta. Yhdessä tekemisen iloa tarjoaa Kortteleihin kulttuuria -hanke, joka on jatkoa kylillä järjestetylle vastaavalle hanketoiminnalle. Hankkeen järjestävänä tahona on Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys.

Tulevan ryhmätoiminnan sisältöä Ostolanhovissa selvittänyt hankevetäjä Kaisa Perälä kertoo kyseessä olevan muistiyhdistyksen ennaltaehkäisevää toimintaa kehittävän hankkeen. Maakunnassa se on toiminut jo puolentoista vuoden ajan, hankkeella on kestoa vuoden 2021 loppuun saakka.

– Tarkoituksena on saattaa eläkeikäisiä yhteen ja jutella mukavia kahvikupin äärellä, Perälä selvittää. Vastaava toiminta starttasi käyntiin syksyillä Alavudella ja vastaavia ryhmiä on pitkin maakuntaa jo paljon. Tärkeää toiminnassa on yhdessä tekemisestä syntyvä ilo.

Lue lisää aiheesta 8.1.2020 Uutisnuotasta.

Hiekoitus auttaisi jätekuljettajaa työssään

Teiden liukkaus on vaikeuttanut ja hidastanut jätekuljetuksia Etelä-Pohjanmaalla. Jäteautolla ei pääse kaikkiin paikkoihin perille, kun hiekoittamaton liukas tie saattaa suistaa ison auton ojaan. Tämä puolestaan hidastaa jäteastioiden tyhjentämisiä, ja kun kyse on sadoista astioista, koko tyhjennysreitin aikataulu viivästyy.

Kuljettajan on harkittava tapauskohtaisesti paikan päällä, mihin pystyy tai ei pysty ajamaan. Ojaan suistumisia sattuu vuosittain ja nyt on sattunutkin jo muutamia tapauksia liukkauden takia, niin että hinausauto on tarvittu apuun.

Etapin jätekuljettajat ovat kokeneita ammattilaisia ja suoriutuvat hyvin haasteellisesta tyhjennysurakasta. Luonnonlakeihin hekään eivät silti voi vaikuttaa. Siksi on tärkeää, että jokainen tekee osansa jätehuoltoketjussa sen toimimiseksi, varsinkin ääriolosuhteissa.

Talvisaikana auraus ja lumenluonti jäteastialle johtavalle reitille kuuluvat kiinteistönhaltijan vastuisiin, jotta paikalle pääsee ajamaan. Samoin pihojen ja pihateiden hiekoitus liukkauden torjumiseksi on kiinteistönhaltijan vastuulla.

Jätekuljettajat muistuttavat myös, että valaistus ja astian sijainti kiinteistöllä olisi sellainen, niin että jäteastia löytyy pimeässä. Pakkasilla on hyvä myös varmistaa, että jäte ei ole jäätynyt kiinni astian sisälle, jotta se kipatessa tyhjenee, ja että jäteastia ei ole jäätynyt maahan kiinni.

Eläinpuistossa otettu ensimmäiset tärkeät askelet pandatutkimuksessa

Lumi ja Pyry ovat asuneet Ähtärissä nyt melkein kaksi vuotta.

- Tänä aikana ne ovat jo opettaneet paljon uutta sekä yleisöllemme että työntekijöillemme. Pandojen sijoittaminen Ähtäriin on osa laajaa Kiinan johtamaa pandojen suojeluohjelmaa. Hankkeessa on useita eri osa-alueita, kuten luonnonvaraisten pandojen elinympäristöön suojeluun tähtääviä toimenpiteitä, pandojen luontoonpalautukset sekä pandojen eläinlääkinnän ja terveydenhuollon kehittäminen. Yksi erittäin tärkeä osa lajin suojelua on myös tarhaoloissa tapahtuva tutkimustoiminta, kertoo eläinpuiston eläinlääkäri, intendentti Heini Niinimäki.

- Ähtärin Eläinpuisto osallistuu pandatutkimukseen kiinalaisen pandaorganisaation (CCRCGP) ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Tällä hetkellä länsimaisista kumppaneista tärkein on Gentin yliopisto, jossa työskentelevä tutkija Jella Wauters vieraili luonamme alkuvuodesta 2019. Vierailun aikana kartoitettiin mahdollisuuksiamme osallistua yhteistyöhankkeeseen, jossa on mukana myös useita muita eurooppalaisia pandaeläintarhoja.

Kuluneen vuoden aikana pandahoitajien päivittäisiin tehtäviin on kuulunut ahkera virtsanäytteiden metsästäminen sekä tarkka kirjanpito eläinten käyttäytymisestä.

- Arvokkaat näytteet lähetetään analysoitavaksi pikakuudillä Belgiaan. Loppuvuonna 2019 saavutettiin tärkeä etappi tutkimuksessa, kun Jella Wauters esitteli Chengdussa suuressa kansainvälisessä pandakonferensissa ensimmäiset tulokset, joihin myös meidän Lumi on antanut oman panoksensa.

Wautersin tavoitteena on selvittää pandojen lisääntymiseen, hormonitoimintaan ja aineenvaihduntaan liittyviä mysteereitä, kuten löytää nykyistä parempia keinoja kiiman ja tiineyden seurantaan sekä synnytyksen ennakoimiseen.

- Mitä paremmin tunnemme pandojen fysiologiaa ja lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä, sitä enemmän keinoja meillä on myös tukea lajin menestymistä niin luonnon oloissa kuin ihmisen hoidossakin.

Tässä työssä yhteistyö on voimaa mistä kiitos yleisöämme, joka mahdollistaa tämän työn, samoin kuin yhteistyökumppanit muun muassa CCRCGP:ssä ja Gentin yliopistolla. 

Bambua pandoille hanke päätökseen

Lähiruoka maistuu Lumille erinomaisesti.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan toteuttamassa Bambua pandalle -hankkeessa vuosina 2016-2019 oli tavoitteena selvittää bambun kasvatuksen mahdollisuuksia Ähtärissä ja lähialueella pandojen rehuksi sekä kotipuutarhan ikivihreäksi koristekasviksi. Kokeilussa oli hankkeen vetäjän Jari Luokkakallion mukaan kolmisenkymmentä bambun kasvattajaa.

Vaikka hanke päättyi, toivoo pandahoitaja Anna Palmroth siihen osallistuneiden jatkavan bambun versojen kasvattamista. Pienenä toiveena on pandavauvojen saaminen eläinpuistoon ja tuolloin versoille olisi kysyntää.

– Pandojen lisääntymiskausi alkaa ensi keväänä ja molemmat alkavat olla sukukypsiä. Meillä on tilanne, että todennäköisesti päästämme ne samaan tarhaan. Voi olla, että se menee vielä harjoitteluksi, koska pandat ovat vielä sen verran nuoria. Se ei kuitenkaan haittaa, koska niillä on vielä monta vuotta aikaa yrittää pentuja.

– Lisääntymisaikanakin on tärkeää saada ravinto just eikä melkein kohdilleen. Se tarkoittaa bambun versoja, etenkin, jos naaras tulee tiineeksi.

Hankkeeseen liittyen Lumille ja Pyrylle maistuvat pääasiassa kaikki lähialueella kasvatetut bambulajikkeet. Fargesialajikkeita ne kuitenkin hieman nirsoilevat, mutta sen sijaan lajike kelpaa mainiosti pikkupandoille.

Lue lisää aiheesta 18.12. Uutisnuotasta.

Poliisi huolissaan huumausaineiden käytöstä

Pohjanmaan Poliisin neuvottelukunta on lakisääteinen toimielin, jonka tehtävät määritellään lailla. Pohjanmaalla on yksi aktiivisimmista neuvottelukunnista. Vuorovaikutus kuntien edustajien ja poliisin välillä toimii hyvin.

Neuvottelukunnan kokouksessa todettiin rikosten selvitysasteen olevan edelleen korkea, eli toiseksi korkein Suomessa. Tutkinta-aika on taas hieman keskitasoa alempi.

Erilaisten rikosten määrä alueellamme on pidemmällä aikajaksolla pysynyt jotakuinkin vakaana ja trendi näyttää laskevaa suuntaa, myös väkivaltarikosten osalta on todettavissa sama laskusuunta. Petosrikokset ovat siirtyneet enenevässä määrin verkkoon. Huumausaineiden käytön lisääntyminen on yksi suurimmista huolenaiheista ja erilaisiin toimiin on ryhdytty.

Neuvottelukunnan kokouksessa käytiin erittäin asiallinen ja asiapitoinen keskustelu. Lähes kaikissa kuntien edustajien puheenvuoroissa nousi esille suuri huoli huumeiden käytöstä ja käytön leviämisestä.

Huumausainerikoksista ilmoittamisen kynnyksen madaltamisella, kaikkien viranomaistahojen, nuorten ja nuorten vanhempien valistuksella, tehokkaalla valvonnalla sekä nopealla terveellä puuttumisella voidaan leviämistä estää.