Ähtärin, Soinin ja Lehtimäen puolueeton paikallislehti

Uutisnuotan YRITTÄJÄ-teemalehti ilmestyy 10.10.

Lehti jaetaan peittojakeluna Ähtärissä, Lehtimäellä ja Soinissa.

Varaathan ilmoitustilasi heti!

Ähtärissä tuetaan korkeakouluopiskelijoita maksuttomalla soluasunnolla

Varpu Sankelo (vas.), Jenni Vainioranta ja Esa Vuorenmaa ovat iloisia siitä, että kaupunki pystyy tarjoamaan etuja paikkakunnalle tuleville korkeakouluopiskelijaharjoittelijoille.

Ähtärin kaupunki on halunnut lähteä tukemaan korkeakouluopiskelijoita, jotka saapuvat paikkakunnalle harjoitteluun yrityksiin tarjoamalla heille maksuttoman soluasuntoasumisen. Kaupungilla on tällä hetkellä varattu yksi kolmio, johon voi majoittua kaksi opiskelijaa. Opiskelijoilla on käytössään oma makuuhuone sekä yhteiset tilat keittiö ja olohuone.

– Kalustettu asunto on kaupungin vuokra-asunto, jota tekninen toimi hallinnoi. Tarvittaessa soluasuntoja otetaan käyttöön enemmänkin. Itse olen vastannut lähinnä käytännön asioista harjoittelijoiden saapuessa ja asuntoon liittyvissä asioissa, Varpu Sankelo Ähtärin elinvoima- ja matkailukeskus Porstuasta kertoo.

– Ensimmäinen opiskelija saapui Ähtäriin syyskuun alussa ja toivomme, että yritykset käyttäisivät jatkossa hyödykseen kaupungin tarjoamaa soluasuntoetua. Mielellämme otamme harjoittelijoita ympäri maata tutustumaan alueen yrityksiin, Sankelo toteaa.

– Korkeakouluharjoittelijoita tarvitaan Etelä-Pohjanmaan yrityksissä ja kun mietimme, mikä olisi se houkutin heidän tänne saamiseksi, niin asunto nousi yhdeksi tärkeäksi asiaksi.

Syyskuun alussa Ähtäriin saapui Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskeleva Jenni Vainioranta. Hän saapui työskentelemään puoleksi vuodeksi Muovilamille ja asunto paikkakunnalta oli ykkösedellytys paikan vastaanottamiseen.

Vainioranta kertoo olevansa tällä hetkellä opintovapaalla vastuullisen kuluttamisen asiantuntijan työstään Kuluttajaliitolta, ja on ollut innoissaan mahdollisuudesta keskittyä täysillä yritysvastuuasioihin.

– Kiinnostukseni heräsi heti, kun näin Muovilamin ilmoituksen aarresaari.net-sivuilla. Muovilami haki korkeakouluopiskelijaa, joka rakentaisi heille kansainvälisen ISO 14001-standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän.

– Toiveissa oli päästä tekemään töitä juuri ympäristöjärjestelmien parissa, sillä ne antavat raamit yritystoiminnan ympäristövaikutusten huomioimiseen ja ympäristövastuullisuuden kehittämiseen. Samalla teen gradua varten tutkimusta järjestelmän vaikutuksista.

Etelä-Pohjanmaalla toimii tutkijahotellikonsepti, jota toteutetaan myös Ähtärissä. Tutkijahotellissa gradun tai väitöskirjan tekijät voivat rauhassa keskittyä työhönsä. Seinäjoen yliopistokeskus järjestää viikoittain tilaisuuksia, joissa tekijät voivat esitellä omaa työtään.

– Nämä tilaisuudet ovat ilmaisia ja avoimia. Nyt näihin on mahdollisuus osallistua myös Skypen välityksellä täältä Ähtärin Porstuasta. Tilaisuudet antavat hyvän mahdollisuuden oman työn esittelemiseen ja samalla voi saada vinkkejä muilta tekijöiltä, Esa Vuorenmaa kertoo.

Lue lisää aiheesta 18.9. Uutisnuotasta.

Hieno tarina omenapuulla

Mummon puuta istuttamassa arboristioppilaat Larissa Heinämäki ja Lasse Raassina. Taustalla tarkkoina Tiina Tarkkonen ja Asta Kestinmäki.

Ähtäriläinen, vanha omenapuulajike ei ehtinyt kauan olla etsintäkuulutettuna, kun haun alkuun laittanut Ähtäri Zoon kotieläintilan vastaava Asta Kestinmäki sai puhelimeensa yhteydenottoja. Kaikki sai alkunsa eläinpuiston puutarhuri Tiina Tarkkosen ryhtyessä kaipaamaan tilan pihapiiriin myös omenapuuta. Tilalla kukkivat jo maatiaiskasveina muun muassa perinteiset juhannusruusut, syreenit, ruiskaunokit sekä kehäkukat.

Tarkkonen löysi tietoa ähtäriläisten omasta lajista, Mummon puusta ja tiedusteli asiasta parilta taimistolta. Tämän jälkeen lajiketta etsintäkuulutettiin muun muassa paikallislehtien kautta.

– Tieto lähti leviämään Maaseudun tulevaisuudesta lähtien. Puhelinnumeroni oli laitettu yhteydenottoihin ja olin ensimmäisellä lomapäivälläni, kun puhelin alkoi soida. Juttu oli ollut juuri sinä aamuna lehdessä.

Yksi yhteydenotoista tuli ähtäriläiseltä Timo Kortteiselta, joka kertoi kotikylällään Rämälässä kasvavan kyseisen omenapuun. Hänen Hilma mummonsa oli saanut viime vuosisadan alkupuolella kulkukauppiailta eli niin sanotuilta laukkuryssiltä omenia, joista otti siemeniä ja kylvi ne maahan.

Kortteisen tytär Minna oli opiskelemassa Lepaan puutarhaopistossa ja kiinnostunut tästä omenapuusta. Hän otti yhteyttä Rajalan taimistoon, josko he varttaisivat tästä puusta taimia.

Puutarhuri oli ottanut yhteyttä omena-asiantuntija, pomologi Anssi Krannilaan, joka omenoita tutkittuaan ei voinut päätellä lajiketta ja tuli tulokseen, että ilmeisesti ne ovat siemenistä lähtöisin.

Timo otti Saara-vaimonsa kanssa puusta oksia talvella 1993 ja vei ne puutarhalle, missä niitä sitten vartettiin ja ristittiin Mummon puuksi, koska sillä nimellä sitä oli kutsuttu Kortteisessa.

Emopuu seisoo vieläkin Kortteisen mäellä Rämälän kylällä, kaksi muuta vartettua puuta vierellään.

Lue lisää aiheesta 12.9. Uutisnuotasta.

Hyvösahoilta mainio tarpeen sanelema keksintö

Laitteen kokonaisleveys puomit levitettynä on lähes kahdeksan metriä.

Koiviston Kukka ja Hautaus Oy:n Timo ja Jaana Hyvösaho ovat pitäneet usean vuoden ajan huolen Soinin hautausmaalla sopimushautojen kastelusta. Yhdellä kastelukerralla vettä tarvitaan kasteluun kolmesta kolmeen ja puoleen kuutioon. Voi vain kuvitella, millainen rasitus syntyy niskaan, hartioihin ja koko kroppaan, kun tuon määrän vettä suihkuttaa kukille kastelukannulla.

Viitisen vuotta sitten Timo Hyvösaho alkoi miettiä toisenlaista ratkaisua hautojen kasteluun. Hän alkoi kysellä työhön sopivaa kastelulaitetta, mutta koska sopivaa peliä ei löytynyt Suomesta, eikä muualtakaan, hän päätti ryhtyä itse suunnittelemaan laitetta. Syksyllä 2016 syntyi kastelulaitteen ensimmäinen versio ja paranneltu malli valmistui tänä vuonna. Suunnittelutyön ja kokeilujen tuloksena on syntynyt Tipi-kastelulaite, jolla on jo suomalainen patentti ja haussa patentti Eurooppaan.

Tipi-kastelulaitteen kotimaisuusaste on korkea. Osat on valmistettu lähialueella ja kokomainen on tehty Soinissa Timo Hyvösahon toimesta. Laitteen suunnitteluun ja rakentamiseen yritys on saanut 35 000 euroa Leader-rahaa, mikä on ollut hyvä starttiraha, jotta laitetta on päästy kehittämään.

Hyvösahojen suunnittelema kastelulaite on tehty erityisesti hautojen kasteluun, mutta laite soveltuu myös muualle isojen alueiden täsmäkasteluun. Kun työtehokkuus nousee, niin kustannukset laskevat. Laiteen teho vastaa 3-5 henkilön työtehoa kastelukannuilla.

Tipi kastelee yli 260 hautaa alle puolessatoista tunnissa. Sen pienen traktorin etunostolaitteeseen liitettävä saksipuomisto mahdollistaa kulun myös kapeille hautausmaiden käytäville. Liikkuminen on kevyttä ja ketterää, eikä vettä mene hukkaan tippaakaan.

Lue lisää aiheesta 12.9. Uutisnuotasta.

Suokonmäen näkötornin katto korjataan

Lehtimäen Suokonmäen näkötornin katto on alkanut vuotaa ja paikalliset ihmiset ovat olleet huolestuneita näkötornin tilasta ja tulevaisuudesta.

Suokonmäen näkötornin rakensi aikoinaan Suokonmäenseudun kylät ry, joka nyt pitkän hiljaiselon jälkeen päätti kokoontua aiheenaan näkötornin vuotava katto.

Kokoukseen osallistui 20 yhdistyksen jäsentä ja samalla valittiin uusi hallitus.

Uudelle hallitukselle esitettiin, että näkötornin katto paikattaisiin mahdollisimman nopeasti vesivuodon estämiseksi ja näkötornin katolla oleva taideteos otetaan myöhemmin pois ja asennetaan se samalle tontille, alemmas, omalle jalustalle.

Suokonmäenseudun kylät ry:n hallitukseen valittiin Timo Välisaari, Kyösti Pihlajamäki, Tuija Alatalo, Matleena Pihlaja, Maija Pihlajamäki, Kirsti Aho, Heikki Mäkipää sekä Rauni Lanamäki.

Toiminnantarkastajiksi valittiin Aila Pihlaja ja Yrjö Jaakkola sekä varalle Arja Kotanen ja Harri Pihlaja.

Kuusiolinna Terveyden kuntainfo-tilaisuudet käytiin Soinissa ja Ähtärissä

Tero Järvinen, Marika Nevanpää ja Marja Keto kertovat Kuusiolinna Terveyden ottavan ilolla vastaan jokaisen työtä hakevan hoitoalan osaajan. Erityisesti tarvitaan sairaanhoitajia, lähihoitajia sekä terveydenhoitajia.

Kuusiolinna Terveys järjesti jo perinteeksi muodostuneet kuntainfo-tilaisuudet Soinissa, Ähtärissä, Kuortaneella ja Alavudella. Tilaisuuksien runko oli sama, mutta jokaisessa kunnassa käytiin keskustelua oman paikkakunnan asioista.

– Näillä jo perinteeksi muodostuneilla kuntakierroksilla kerromme ajankohtaisista asioista ja saamme arvokasta palautetta kuntien asukkailta. Edelleenkin tärkeä palautekanava on sivuiltamme löytyvä kohta, jonne palautetta voi antaa, Kuusiolinna Terveys Oy:n toimitusjohtaja Tero Järvinen kertoi.

– Luemme saadun palautteen aina ja vastaamme, jos asiakas niin haluaa.

– Tehtävänämme on auttaa suomalaista elämään parempaa elämää ja näkymänä olla arvostetuin sote-yhtiö vuonna 2020. Palvelut kehittyvät jatkuvasti ja uusia palveluja tulee. Esimerkiksi etälääkäripalvelu on asia, johon tällä hetkellä panostetaan ja se otetaankin käyttöön lähitulevaisuudessa, Järvinen sanoi.

– Etälääkäripalvelu on jo käytössä työterveyshuollon puolella ja se on saanut positiivista palautetta. Palvelu ei tule korvaamaan kasvokkain tapahtuvaa vastaanottokäyntiä lääkärin luona, vaan se tulee täydentämään palvelua ja antamaan uuden mahdollisuuden palvelun saamiseen.

Tero Järvinen kertoo Kuusiolinna Terveydellä olevan kolme tavoitetta, joiden toteutumista tarkastellaan jatkuvasti suurennuslasin alla.

– Nämä tavoitteet ovat lähipalvelujen turvaaminen, sotetyöpaikkojen turvaaminen alueella sekä kuntien taloudellisen kantokyvyn turvaaminen. Kun näissä onnistumme, olemme oikeilla raiteilla. Meillä palvelut on jaettu kolmeen ryhmään: terveyspalveluihin, ikäihmisten palveluihin sekä hyvinvointi- ja sosiaalipalveluihin.

Lue lisää aiheesta 12.9. Uutisnuotasta.

Jarkko Rantasen taideteos kaupungin kokoelmiin

Ähtäriläissyntyisen Jarkko Rantasen taideteos on nähtävänä kaupungintalolla.

Ylävesien yö vol. 2 tarjosi perjantaina kulttuuria ja liikuntaa runsain mitoin. Tarjolla oli muun muassa näyttelyitä, lausuntaesityksiä, taiteilijavierailijoita, lennokkipajaa, toritanssia ja makeaa sekä suolaista suuhun pantavaa. Poikettavia kohteita tapahtumineen oli tuplamäärä viime vuoteen verrattuna ja vapaa-aikatoimenjohtaja Marika Puntala toivoo ensi vuonna yhtä innokasta osallisuutta.

– Ensi vuoden järjestäjäksi voi ilmoittautua jo nyt mukaan, otamme ilolla kaikki vastaan.

Yksi merkittävistä tapahtumista oli ähtäriläissyntyisen taiteilijan Jarkko Rantasen taideteoksen julkistaminen kaupungintalolla. Kaupungin kokoelmiinsa ostama, Rantasen värikylläinen teos Himaistenkalliosta on ollut nähtävänä taidekeskuksen Sinisessä talossa vuonna 2016, jolloin hänen maalauksiaan oli esillä yhdessä toisen nuoren ähtäriläislähtöisen taiteilijan, Maria Matikan (o.s. Kyrön) kanssa.

Piikkiössä asuva Rantanen on syntynyt vuonna 1980 ja työskennellyt nuoruusvuosina muun muassa Pirkanpohjan taidekeskuksessa.

– Kerroit joskus, että kipinä suuntautumisesta taiteen pariin voimistui, kun toimintaa ohjasi Eero Hiironen, Puntala totesi. Rantanen on valmistunut Turun AMK:n Kuvataideakatemiasta kuvataiteilijaksi vuonna 2006. Hänellä on ollut lukuisia yksityis-, yhteis- ja ryhmänäyttelyitä. Alkuvuodesta Rantasen 90 maisemamaalausta sisältävä teosinstallaatio siirtyi osaksi arvostettua Veli Aineen kuvataidesäätiön kokoelmaa.

– Keväällä aloimme neuvotella kanssasi kulttuuriyhteistyöstä Ähtärin kiinalaiseen ystävyyskaupunkiin Dujiangyaniin. Vierailu toteutui heinäkuussa ja teit erään päiväkodin ulkoseinille valtavat seinämaalaukset. Yhden kuvan aiheena on Arpaisten maisemat Ähtärin ja Soinin rajalla, muut kuvat ovat kertomasi mukaan Dujiangyanista. Pala Ähtäriä on siis viety kiinalaisen päiväkodin seinään.

Rantanen kertoo kiinnostuneensa metsäaiheesta vuonna 2015 tehden sarjan, jonka yhtenä osana on nyt julkistettu taideteos. Innoittajana siihen on ollut maisema Mustikkavuorella.

– Taiteellisesti tämä on ehkä murroskauteni. Olen tehnyt hyvin esittävää maalausta ja tämä on osittain abstrakti. Metsäaiheessa on aina harmonia, mikä näkyy siellä värillisesti. Tässä olen vähän rikkonut sitä. Tämä on lähdössä naturalismista vähän villimpään, kuvaa taitelija itse öljyvärityötään.

Lisää asiaa Ylävesien yön -tapahtumista 4.9. Uutisnuotassa.

Ähtärin Energia ja Veden arvonmääritys uudelleen valmisteluun

Maanantainen Ähtärin kaupunginvaltuusto päätti äänestäen Ähtärin Energia ja Veden arvonmääritysprosessin palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Esityksen tehneen keskustan valtuustoryhmän toiveena on, että kokonaistilanne selvitettäisiin tilatarpeet huomioiden tulevina vuosina aina 7-10 vuoden päähän, sekä erilaiset rahoitusvaihtoehdot siinä tapauksessa, että yhtiö säilyisi itsenäisenä.

Äänestyksen tulos oli uudelleen valmistelun puolesta 17-8. Tyhjää äänesti yksi ja yksi valtuutettu oli poissa. Kaupunginhallituksen esityksenä oli arvonmääritysprosessin käynnistäminen.

Ähtärin Energia ja Vesi Oy:n toimialan kehitysvaiheen ja yhtiön tulevien investointitarpeiden vuoksi yhtiön on tilanteessa, jossa sen omistaja eli kaupunki on päättänyt kartoittaa vaihtoehtoja tulevaisuuteen liittyen. Yhtenä strategisena vaihtoehtona on yritysjärjestely, kuten liiketoimintakauppa, muu vastaava järjestely tai omistusjärjestely, jossa yhtiön nykyinen osakkeenomistaja luopuu osasta tai koko omistuksestaan yhtiössä.

Kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki totesi kaupungilla olevan valtavan investointitarpeen, koulujen sisäilmahaasteet ja uimahallihanke huomioiden. Kaikkinensa kokonaisinvestointitarve voi nousta jopa noin 30 miljoonaan euroon.

Keskustaryhmän esityksen julkituonut Hannu Riihimäki totesi valtuustoryhmässä herättävän erityisiä huolenaiheita vesiliiketoiminnan myynnin, jolle ei löydy kuntalaisille korvaavia vaihtoehtoja toisin kuin esimerkiksi energialiiketoiminnassa. Ryhmä toi esille muun muassa koulutilojen ongelmaan ratkaisuna Kiinteistö Oy Sairaalanmäen vapautuvien tilojen käyttämistä pidempiaikaisena ratkaisuna opetusryhmien tarpeisiin.

Valtuutettu Helena Hautakangas (sd.) totesi, etteivät väistötilat kasvata lapsiperheiden määrää paikkakunnalla, vaan koulujen on oltava kunnollisia. Hän ihmetteli myös esityksessä mainittua uhkakuvaa pohjavesien ja puhtaan veden saannista mikäli vesiliiketoiminta myydään ulkopuoliselle, tai esityksen mukaisesti kansainväliselle taholle.

Reija Kaskimäki (kok.) kannatti kokoomusryhmän puheenvuorona arvonmäärityksen käynnistämistä mikä ei tarkoittaisi vielä myymistä, vaan selvittämistä mitä määrityksen kautta olisi mahdollista saada. Kaupungin talouspäällikkö Arja Väliaho totesi, että mikäli niin katsotaan, koko yhtiötä ei ole pakko myydä ja kaupanteosta voidaan jättää veden osuus pois.

Lue lisää valtuuston päätöksistä 4.9. Uutisnuotasta.