Ähtärin, Soinin ja Lehtimäen puolueeton paikallislehti

Eläinkupla painui kasaan

Ähtärissä sijaitseva Eläinkupla on painunut kasaan keskiviikkoiltana 21. lokakuuta noin kello 23.

Suomenselän Eläinharrastajat ry tiedottaa Facebook-sivuillaan, ettei tapahtuneesta aiheutunut vaaraa kenellekään.

Yhdistys tutkii tapahtumaan johtaneet syyt sekä Eläinkuplan saamat vauriot ja tiedottaa asiasta lisää lähipäivinä.

Pulverpaintista maalipintaa kaikenlaisille metallituotteille

Antimikrobista jauhemaalia käytetään muun muassa ovenkahvojen maalaamiseen.

Jauhemaalaamo Pulverpaint Oy on vuonna 2000 perustettu, jauhemaalauspalveluita tarjoava yritys Ähtärissä. Toimitusjohtaja Jaakko Yliaho kertoo yrityksen saaneen alkunsa patterituotteiden maalaamisesta, tänä päivänä metallituotteiden kirjo on laaja. Pulverpaintin pienimmät maalattavat tuotteet ovat kooltaan muutamia millimetriä, isoimmat painavat jopa tuhat kiloa.

Maalaamme esimerkiksi metsätyökoneiden osia, kaiteita, mitä vain metallista voi tehdä. Ovenkahvoista koneiden runkoihin, Jaakko selvittää. Onpa Pulverpaintissa maalattu myös pari erikoisempaa ja isompaa taideteosta.

Loppuvuodesta tiloissa tehdään uunin levennys, jolloin sinne laitettavan kappaleen leveys saadaan kahteen metriin. Tällä hetkellä uunin leveys on 160 senttimetriä.

Yrityksellä on asiakkaita ympäri Suomea, myös omalta paikkakunnalta. Korona on vaikuttanut jonkin verran yritykselle saapuviin töihin.

Lue lisää aiheesta 21.10. Uutisnuotasta.

Adressi täysin uuden koulukeskuksen puolesta

Ähtärin kaupunginvaltuustolle luovutettiin maanantaina adressi täysin uuden koulukeskuksen rakentamisen puolesta. Adressin on allekirjoittanut liki 500 henkilöä. Adressin alkuunpanijana on toiminut Ähtärin VARhaiskasvatuksen ja Perusopetuksen vAnhempAinyhdistys ry eli VARPAAT ry.

Adressin myötä osoitetaan huoli siitä, että kaupunki harkitsee uuden koulurakennuksen ohella hybridimallien mahdollisuutta. Hybridimallissa yhdisteltäisiin uutta tilaa entisen sairaalan kiinteistöön tai Otsonkoulun rakennukseen.

Perusteluina täysin uudelle koulukeskukselle ainoana puhtaan sisäilman takaavana vaihtoehtona on adressin mukaan muun muassa se, että oppilaiden ja henkilökunnan oireilut sekä sisäilmalöydökset esimerkiksi Otsonkoulun rakennuksessa aiheuttivat rakennuksen sulun ja väistö sairaalaan ei ole onnistunut kaikkien oppilaiden ja työntekijöiden osalta sisäilmaoireilun vuoksi.

Lue lisää aiheesta 21.10. Uutisnuotasta.

Info- ja keskustelutilaisuus Ähtärin perusopetuksen koulurakentamisesta

Ähtärin kaupunki järjestää keskiviikkona 21.10.2020 klo 18–20 info- ja keskustelutilaisuuden Ähtärin perusopetuksen koulurakentamisesta. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua joko paikan päällä Pirkanlinnan kulttuurikeskuksen auditoriossa, eli Pirkansalissa, tai etäyhteydellä Microsoft Teams -sovelluksen välityksellä.

Tilaisuuden avaa Ähtärin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heimo Pirttimäki. Valtuuston päätöksen mukaisesti Ähtärin perusopetuksen oppimisympäristön ohjausryhmä ja viranhaltijat ovat selvittäneet kolmea erilaista koulurakentamisen vaihtoehtoa, jotka ovat 1) täysin uudet koulutilat, 2) hybridimalli Otsonkoulu ja 3) hybridimalli Sairaalanmäki. Edellä mainittuja koulurakentamisen vaihtoehtoja esittelee arkkitehti Jorma Keskikiikonen Motiivi Oy:stä.

Viranhaltijoiden puheenvuorossa kerrotaan muun muassa perusopetuksen oppimisympäristön ohjausryhmän käsittelemästä koulurakentamisen hankkeen vaihe- ja aikataulusuunnitelmasta. Kysymyksille ja keskustelulle on varattu aikaa noin 45 minuuttia.

 Teams-linkki etäyhteydellä osallistumista varten on: https://tinyurl.com/y5rqwl3m

Parkano ja Ähtäri kantelevat sote-valmistelusta

Parkano ja Ähtäri ovat jättäneet tiistaina oikeuskanslerille kantelun sosiaali- ja terveysministeriön sekä asiasta vastaavan ministerin toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön valmistelusta. Kantelun mukaan kuntien sote-ulkoistamissopimuksista ei ole tehty vaikutusarviota sote-uudistuksen valmistelussa. Myös lainvastaisuudesta on esitetty perusteettomia väitteitä.

Hallituksen esityksen mukainen sote-voimaanpanolaki mitätöisi voimaan tullessaan taannehtivasti sellaiset sopimukset, joissa perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon palveluja on ulkoistettu laajasti. Esityksessä on erikseen nimetty Parkanon ja Kuusiokuntien (Ähtäri, Alavus, Soini, Kuortane) kaltaiset ulkoistussopimukset Pihlajalinna Terveyden kanssa. Nämä sopimukset olisivat siis lainvastaisia, jos lakiesitys tulisi voimaan.

Parkano ja Ähtäri toteavat kantelussaan, että STM on laiminlyönyt sote-lainsäädännön valmistelussa mitätöitäväksi ehdotettujen ulkoistussopimusten objektiivisen vaikutusarvion siten kuin lainvalmistelua ohjaavat periaatteet edellyttävät. Sote-palveluita ulkoistaneilta kunnilta ei ole selvitetty näiden kokemuksia ulkoistussopimusten vaikutuksista palvelujen saatavuuteen, kustannustasoon ja mahdollisiin riskitekijöihin. Samalla on myös ohitettu eduskunnan oikeus saada objektiivinen selvitys niistä seikoista, jotka STM:n mukaan puoltavat ulkoistussopimusten mitätöintiä.

Kantelussa todetaan myös, että STM ja asiasta vastaava ministeri ovat esittäneet julkisuudessa perusteettomia väitteitä siitä, että mm. Parkanon ja Ähtärin ulkoistamissopimukset olisivat lainvastaisia. Tällainen, perustuslakia vastaan sotiva ennakointi on ennenkuulumatonta ja kyseenalaista. Väitteet eivät liioin ota lainkaan huomioon ulkoistussopimusten sisältöä – tosiasiallisesti sopimuksen mukaiset palvelumallit turvaavat sote-palveluiden saatavuuden perustuslain edellyttämällä tavalla. STM:n ja ministerin julkisuudessa esittämät väitteet ovat omiaan aiheuttamaan vahinkoa sopimuksen solmineille kunnille ja sote-palveluntarjoajille.

Parkanon ja Ähtärin kaupungit katsovat, että ulkoistussopimukset eivät ole sote-uudistuksen tavoitteiden vastaisia. Varsinkin maakuntien reuna-alueilla tämänlainen toimintamalli soveltuisi jatkossakin hyvin tulevan sote-maakunnan palvelukokonaisuuteen.

Matkalla kohti Metsämaailmaa -hanke avartaa ajatuksia

Suomalainen metsä on kasvattanut etenkin kuluvan vuoden aikana vetovoimaisuuttaan. Metsästä on moneksi sen tarjotessa niin virkistystä kuin erinomaisen oppimiskohteen.  

Hankekoordinaattori Tiina Tarkkonen kertoo kaksivuotisessa Matkalla kohti Metsämaailmaa -hankkeessa haettavan vastauksia muun muassa siihen, mitä metsäluonnon, metsätalouden ja muun metsään liittyvän toiminnan osa-alueita tulevaisuuden Metsämaailmassa voitaisiin esitellä ja miten. Mietittävänä on myös sille sopiva hallinnoiva organisaatio ja liiketoiminnan mahdollisuuksien kartoittaminen. Yhteistyötahoja on jo monia - kuten Sedu Tuomarniemi- ja hankkeeseen haetaan myös ICT-alan osaajaa.

Eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki toteaa ympäristökasvatustoiminnan olevan eläinpuistojen ja -tarhojen ydinosa-aluetta.

– Sen merkitys toiminnassa on kasvanut koko ajan ja kasvaa edelleen. Sen takia meilläkin on viime vuosina panostettu siihen voimakkaammin ja parin vuoden ajan on palkattuna ollut täysipäiväisesti ympäristökasvattaja.

– Sitä kautta olemme pystyneet kehittämään monesta eri näkökulmasta ympäristökasvatustoimintaa ja tekemään sitä suunnitelmallisesti. Meillä on laajempi ympäristökasvatusohjelma, jota toteutamme vuosikellon tahtiin pyrkien kehittämään uutta ja viemään erilaisia hankkeita eteenpäin.

– Metsämaailma liittyy osaltaan asiaan ja siinä on mukana laajempi yhteistyöjoukko. Tämä hanke tukee ehdottomasti perustoimintaamme, Niinimäki toteaa.

Lue lisää aiheesta 14.10. Uutisnuotasta.

Elintapamuutoksissa eteenpäin pienin askelin

Oman sisäisen motivaation löytäminen ja sen, mikä on itselle tärkeää ja mielekästä, ovat avainasioita elintapamuutokseen ryhtymisessä. Elintavoista ja terveydestä Ähtärissä vanhustenviikolla luennoinut terveystieteiden maisteri, kehittämissuunnittelija Juha Vuorijärvi muistutti kohtuullisista tavoitteista sekä itselleen armollisena olemisesta. Uusia tottumuksia kannattaa automatisoida ja katkaista vanhoja.

– Elämä satavuotta sitten oli erilaista ja enemmän fyysisesti aktiivista. Huomamatta olemme ajautuneet passiiviseen arkeen keksittäessä koko ajan uusia, arkea helpottavia asioita, totesi Vuorijärvi.

Muutosta on tapahtunut myös ravitsemuksessa. Nykyisin syödään kasviksia ja hedelmiä enemmän sekä suolaa vähemmän, joskin edelleen liikaa. Ravitsemuksen käyttämistä määrittäviä asioita ovat muun muassa koulutus, elinympäristö, kulttuurit, vanhemmat, perimä sekä taloudellinen tilanne.

Lue lisää aiheesta 14.10. Uutisnuotasta.