Ähtärin, Soinin ja Lehtimäen puolueeton paikallislehti

Uutisnuotan kesälehden voit lukea maksutta klikkaamalla lehden kuvaa. Antoisia lukuhetkiä!

Ähtärin Energia- ja Vesi Oy:n polttoaine paikallisesti toimitettuna

Ähtärin Energia- ja Vesi Oy kilpailuttaa viiden vuoden välein polttoainesopimuksensa, sopimusjakson päättyessä syyskuun alussa. Yhtiön toimitusjohtaja Veijo Leino kertoo Vapon toimittaneen pitkään tarvittavan turpeen ja hakkeen, tällä kertaa paikalliset toimijat löysivät toisensa. Kilpailutus käynnistettiin toukokuussa. Sopimuksen allekirjoittivat Rahkaneva Oy ja Ähtärin energiaosuuskunta.

– He tekivät yhteistarjouksen turpeen ja hakkeen toimittamisesta. Pelkkä hintahan ei meillä ratkaise, laitoksen toiminnan kannalta keskeisiä asioita ovat myös toimintavarmuus ja polttoaineen laatu. Niiden osalta kävimme neuvotteluja ja pääsimme kaikkia tyydyttävään tulokseen. Olemme vakuuttuneita, että tämä on meille toimiva ratkaisu seuraavalle viisivuotiskaudelle.

– Kiinteän polttoaineen kattilat ovat niin sanottuja leijupetikattiloita, joissa pääpolttoaine on jyrsinturve. Lisänä käytetään haketta tasapainottamaan palamisprosessia, Leino selvittää.

Yhtiön koko vuoden tarve on 30 GWh.

Vesijohtoverkot saneeraukseen

Ähtärin Energia ja Vesi Oy suorittaa Puistotien alueella vesijohtoverkkojen saneerausta.

– Vesipuolella tehdään jatkuvasti saneerausta ja tämä on isompi hanke hetkeen aikaan. Käymme läpi Puistotien. Se on vanha runkolinja, jossa riski alkavat kasvamaan ja se on nyt tehtävä kuntoon.

Työt aloitetaan elokuun aikana ja suoritetaan vaiheittain pyrkien minimoimaan häiriöt vedenjakelussa ja kulkuyhteyksissä. Valtatien alitusta ei tehdä tässä vaiheessa.

Lue lisää aiheesta 17.7. Uutisnuotasta.

Soinissa helpotetaan haittakasvien tuhoamista

Pihoilta ja teiden varsilta tutuksi tulleet lupiini, jättiukonputki ja kurtturuusut ovat kansallisesti haitallisten vieraslajien listalla. Niiden kasvattaminen on kielletty ja kasvustot tulee poistaa. Samalla listalla on jättipalsami.

Haitallisten vieraslajien hävittäminen on maanomistajan vastuulla. Urakka on suuri monelle maanomistajalle ja se saattaa tuntua turhalta työltä, koska nämä lajit leviävät helposti. Soinin kunta haluaa helpottaa poistamisurakkaa tarjoamalla apua kitkettyjen kasvien hävittämiseen.

Haitallisten vieraslajien hävittämisestä syntynyttä puutarhajätettä otetaan vastaan teollisuusalueella niin kutsutun Printtihallin takapihalta erikseen osoitetulla jätelavalla. Kasvien ja niiden juurien poistamisesta syntynyttä maatuvaa jätettä voi vapaasti toimittaa jätelavalle 15.-31.7. välisenä aikana. Lava löytyy Teollisuustieltä Lintuharjua kohden kääntyvän risteyksen jälkeen olevan hallin piha-alueelta.

– Olemme päättäneet Soinissa tehdä helpommaksi torjua haittakasveja tarjoamalla paikan niiden hävittämiseen. Kunta hävittää toimitetut kasvit ja muut puutarhajätteet kootusti ja huolellisesti keräyksen lopussa tai tarvittaessa jo sen aikana. Myös pieniä määriä muuta maatuvaa puutarhajätettä voi tuoda jätelavalle, kertoo kunnanjohtaja Juha Viitasaari.

Vieraslajit valtaavat pahimmillaan kokonaisia elinympäristöjä, mikä vie tilaa muilta perinteisiltä kasveilta. Pienet lupiinikasvustot voi kaivaa maasta juurineen, mutta etenkin suuremmat voi niittää pois. Hävittäminen vaatii useita niittokertoja monen vuoden ajan. Kukat ja kasvit tulee hävittää niin, ettei siemeniä pääse maaperään.

Kurtturuusun saa hävitettyä kaivamalla juurakot pois maasta. Pienimmät yksilöt lähtevät kiskomalla käsin. Suuret pensaat on leikattava ja juurakko tulee kaivaa maasta versomisen estämiseksi. Vaihtoehtoisesti kurtturuusun voi näivettää repimällä ruusupensaan kaikki lehdet muutaman kerran kesässä. Säännöllisellä repimisellä koko kasvi näivettyy 3-4 vuodessa.

Jättipalsami on helppo kitkeä maasta juurineen varresta nykäisemällä. Jättipalsamia voi myös niittää, mutta niitto tulee toistaa muutaman kerran kesän aikana.

Jättiukonputken hävittämisessä on oltava huolellinen, sillä kosketus iholla voi aiheuttaa palovammoja tai palovammojen kaltaista ihottumaa. Täysikasvuisten kasvien kanssa on hyvä käyttää suojaavien vaatteiden lisäksi kasvosuojainta. Yksittäisen kasvin voi kaivaa lapiolla juurineen. Kasvia hävitetään myös kitkemällä, niittämällä, peittämällä tai kemiallisesti torjumalla. Ennen kemiallista torjuntaa jättiputket kannattaa niittää. Mekaanisen hävittämisen jälkeen varsinkin taimet on poistettava, etteivät ne juurru uudelleen.

Kulttuuriyhteistyö Ähtärin ja Kiinan Dujiangyanin välillä syvenee

Viime vuoden maaliskuussa allekirjoitettu ystävyyskaupunkisopimus Ähtärin ja Kiinan Dujiangyanin kaupunkien välille on avannut uusia yhteistyön väyliä. Sopimuksen mukaisesti kumppanuuksia kehitetään niin matkailun, koulutuksen, liikunnan, kulttuurin kuin liiketoiminnan saralla. Kesällä 2019 syvennetään yhteistyötä erityisesti kulttuurin osalta, kun Dujiangyaniin viedään taidetta ja musiikkia Suomesta.

Kiinan Dujiangyan on esittänyt Ähtärille kutsun osallistua kaupunkisuunnitteluun lähettämällä paikallinen taiteilija tapahtumaan nimeltä ”2019 Dujiangyan International Sister Cities’ Public Art Work Exhibition”. Ähtäristä matkalle lähtee täällä syntynyt ja nuoruutensa viettänyt Jarkko Rantanen, joka asuu nykyisin Turun seudulla. Heinäkuun 7.-12. päivinä järjestettävään tilaisuuteen saapuu taiteilijoita ympäri maailman tutustumaan Dujiangyanin ekologiseen kaupunkisuunnitteluprojektiin ja ideoimaan omat teoksensa osaksi kehittyvää urbaaniympäristöä.

Dujiangyan maksaa kaikkien taiteilijoiden matkustus- ja ylläpitokulut ja kyseessä on suuren luokan tapahtuma. Teemana on ”Let the World Know Dujiangyan”, joka suomennettuna tarkoittaa ”Annetaan maailman tietää Dujiangyanista”.
Ekologista kaupunkisuunnittelua on tehty Dujiangyanissa määrätietoisesti. Kiinan Sichuanin maakunnassa sijaitseva kaupunki sitä ympäröivine vuoristomaaseutuineen tuhoutui nimittäin lähes täysin vuonna 2008 sattuneessa maanjäristyksessä. Kymmenen vuoden aikana kaupunki vuoristoalueineen on rakennettu uudelleen ja nyt niitä kehitetään ekologisen matkailun tarpeisiin entistä paremmin sopiviksi. Vuosittainen matkailijamäärä 800 000 asukkaan kaupungissa on huimat 23 miljoonaa. Dujiangyan on valittu Kiinan valtion päätöksellä uuden Green is Gold -ympäristöohjelman kehityskohteeksi, se on lisäksi saavuttanut kahtena vuonna palkinnon Kiinan miellyttävimpänä asuinpaikkana.
– Ähtäriläislähtöinen taidemaalari Jarkko Rantanen oli luonteva valinta, kun mietimme, kenen taiteilijan haluaisimme Kiinaan lähettää. Rantasella oli vuonna 2016 yhteisnäyttely Pirkanpohjan taidekeskuksessa toisen nuoren Ähtäristä kotoisin olevan taiteilijan, Maria Matikan, kanssa ja Jarkon luontoaiheiset teokset tekivät silloin syvän ja lähtemättömän vaikutuksen, Ähtärin kaupungin vapaa-aikatoimenjohtaja Marika Puntala toteaa.

Lue lisää aiheesta 10.7. Uutisnuotasta.

Jonna Pietilä jättää Ähtärin Eläinpuisto Oy:n toimitusjohtajan tehtävät

Jonna Pietilä jättää Ähtärin Eläinpuisto Oy:n toimitusjohtajan tehtävät elokuussa. Uuden toimitusjohtajan rekrytointi aloitetaan kesän kuluessa. Väliaikaista toimitusjohtajaa ei valita, vaan toimitusjohtajan tehtävät jaetaan organisaation johtoryhmän jäsenten ja hallituksen puheenjohtajan kesken.

– Jätän yhtiön luottavaisena. Organisaatio toimii hyvin ja johtoryhmän jäsenet ovat kaikki hyvin valmiita kantamaan vastuuta ja osaamisellaan sekä sitoutuneisuudellaan luotsaamaan yhtiötä eteenpäin, kunnes seuraajani on valittu, Pietilä kertoo.

– On ollut suuri ilo ja kunnia olla osa ainutlaatuista pandatarinaa Ähtärissä.

Jonna Pietilä jättää toimitusjohtajan tehtävät saatuaan tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Pietilä siirtyy Kassiopeia Finlandin palvelukseen Leville.

– Sielu ja sydän ovat lapissa. Pitkä rupeama Saariselällä ennen Ähtäriä varmisti sen, että tyttö voi lähteä lapista, mutta lappi ei lähde tytöstä ja näin ollen tyttökin palaa lappiin. Tästä on kuitenkin seuraajani hyvä jatkaa, Pietilä toteaa.

– Kiitos hallitukselle ja henkilökunnalle luottamuksesta ja avoimesta kanssakäymisestä. Kiitos kaikille kumppaneille Ähtärissä ja sen ulkopuolella hienosta yhteistyöstä. Iloa, onnea ja menestystä jatkoon, teidän kanssanne on ollut upeaa tehdä hommia, hän toteaa haikeana.

Lue lisää aiheesta to 4.7. Uutisnuotasta.

Pallo pyörii metsäteeman ympäröimänä

Juhannuksena Ähtärin matkailualueella avattu keilahalli sai osakseen suuren suosion. Hotelli Mesikämmenen yhteyteen rakennettu, kahdeksanratainen keilahalli kiinnosti Ähtärin kaupungin liikuntakoordinaattori Janne Muhosen mukaan erityisesti ähtäriläisiä.

– Radat olivat lauantaina käytännöllisesti täynnä, vai yksittäisiä ratoja oli vapaana. On aika positiivista, että suurin osa kävijöistä oli selkeästi ähtäriläisiä. Avautumisesta oli puhuttu jo kauan, joten he odottivat tätä, Muhonen selvittää iloiten kävijämäärästä.

Keilahalli on hyvä kohde läheltä ja kauempaa saapuville kävijöille, tarjotessaan mahdollisuuden liikunnalliseen harrastukseen läpi vuoden.

– Normaalisti keilailu on syys-, kevät- ja talvilaji. Täällä kausi jatkuu täysillä myös kesän turistien keilaillessa. Tämä on keilahalli, jossa on ympärivuoden toimintaa.

Keilahallissa pelataan luonnon helmassa, sillä sen ratoja reunustavilla seinillä on kuvattuna vehreää metsää ja radan takaseinällä interaktiivinen näyttö, jonne siirtyy kuvia neljästä projektorista. Näytöllä touhuavat pelin kulun mukaisesti hirvi, ilves, lumileopardi sekä panda. Lisäilmettä peliin tuo panda, joka juoksee pitkin rataa pallon vieriessä kohti keiloja.

Kunhan tekniikka saadaan viimeisteltyä, jatkossa eläimet tekevät myös muun muassa ”hurraa -liikkeitä” kaadon osuessa kohdalleen.

– Vielä se ei ole valmista, mutta ohjelmoimme ne pikkuhiljaa elehtimään sen mukaan kuin pelataan.

Muhonen kertoo taustalle olevan mahdollista saada myös kuvia sekä tekstiä asiakkaan toiveiden mukaan, vaikkapa paikalla pidettyihin syntymäpäiväpeleihin juhlan kohteesta tai yritystapahtumiin tilan vuokraajan logoja.

Lue lisää aiheesta 26.6.2019 Uutisnuotasta.

Perhetyöntekijä linkkinä koulun ja kodin välillä

Elina Anttila-Varpula (vas.), Pasi Huvila ja Kati Tiala ovat tyytyväisiä uraauurtavaan kokeiluun.

Soinin yhtenäiskoululla on viime keväänä ollut käytössä kokeilu, jossa Kuusiolinnan perhetyöntekijä Tiina Silvonen on ollut yhden päivän viikossa koululla oppilaiden tukena. Kokeilun ajatuksena on saada aikaan sosiaali- ja koulupuolen tiiviimpää yhteistyötä. Perhetyöntekijällä on enemmän aikaa olla oppilaan tukena ja pitää huolta siitä, että normaalit koulurutiinit sujuvat. Hän on myös tiiviissä yhteydessä oppilaan kotiin. Samalla opettaja voi keskittyä paremmin omaan työhönsä.

Koska kokeilu osoittautui onnistuneeksi, päätettiin sitä jatkaa ensi syksynä siten, että perhetyöntekijä Tiina Silvonen on jatkossa kaksi työpäivää koulupuolen työssä. Palvelukoordinaattori Elina Anttila-Varpula Kuusiolinna Terveys Oy:stä, Soinin yhtenäiskoulun rehtori Pasi Huvila ja sivistys- ja henkilöstöjohtaja Kati Tiala ja sosiaalipuolen ovat tyytyväisiä kokeiluun.

Anttila-Varpula toteaa, että Soinin kunnan ja Kuusiolinna Terveys Oy:n kanssa on palvelusopimus, jossa tarjotaan tiivistä yhteistyötä sektorien välillä. Ähtärissä ja Alavudella lähdetään kokeilemaan samantyyppistä kynnyksetöntä palvelua. Tästä toimintamallista hyötyvät kaikki. Kun asioihin puututaan varhain, niin ongelmat eivät pääse kasvamaan. Samalla tulee kustannussäätöjä.

Lue lisää aiheesta 26.6. Uutisnuotasta.

Lähibambua pandojen juhannusherkuksi

Ähtärin pandoilla on juhannuspöydässä kotimaisia makuja lähibambun muodossa.

- Juhannusherkuksi on tarjolla Suomessa parhaiten talvehtivia Fargesia -lajeja, kertoo Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.

- Kaiken kaikkiaan pandaparille varataan viikossa tuontibambua  500 - 1000 kiloa.

Pandojen suosimat bambulajit kestävät pakkasta 22 -26 asteeseen saakka.

- Suurimmat erot Aasian vuoriston ja eteläpohjalaisissa olosuhteissa ovat ilman kosteus ja lumen määrä.   Ilman lumisuojaa bambun lehvästöt saattavat talvella paleltua tai kuivaa.  Paksulumisina talvina matalakasvuisten bambujen kasvatus on kohtuullisen helppoa, kertoo Jari Luokkakallio, joka perehdyttää Kuusiokuntien alueella tiloja bambun kasvatukseen.

- Bambun kasvatuksen suurimmat haasteet ovat lumettomat pakkastalvet sekä kevään kuivattavat tuulet. Haasteista huolimatta Suomessa on bambuja kasvatettu jo aiemminkin.  Esimerkiksi Mustilan arboretumissa Elimäellä bambu on menestynyt jo vuosikymmeniä.

Erilaisia bambulajeja on kaikkiaan tuhatkunta. Kuusiokuntien alueella toteutettavassa Bambua pandalle -hankkeen koekasvatuksessa ollut yli 20 lajia.  Kolmen talven jälkeen kasvatukseen on valikoitunut kymmenkunta pakkasenkestävintä ja pandoille maistuvaa lajia.  Hankkeessa on mukana noin kolmekymmentä bambun koekasvattajaa Ähtäristä ja lähialueelta.

Pandojen suosimat vuoribambulajit ovat matalia, puolesta metristä kolmeen metriin.   Kasvupaikaksi soveltuu parhaiten rinne, jossa on karkea, vettä läpäisevä ja mahdollisimman routimaton pohjamaa.   Talveksi bambun juuristo suojataan katteella sekä lehvästö lumella tai huopamaisella pakkaspeitteellä.  Bambu soveltuu myös ruukkukasvatukseen.  Ulkoterassille parhaiten sopivat Fargesiat ja sisäkasvatukseen  Pseudosasa japonica.