Postin hinnankorotukset uhkaavat maaseudun tiedonsaantia

Äh­tä­ri­läi­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la (kesk.) on jät­tä­nyt hal­li­tuk­sen vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Pos­ti Oyj:n hin­noit­te­lus­ta, leh­ti­ja­ke­lus­ta sekä maa­seu­dun tie­don­saan­nin tur­vaa­mi­ses­ta. Taus­tal­la on Pos­tin il­moi­tus ko­rot­taa kir­je-, leh­ti- ja mark­ki­noin­ti­pal­ve­lu­jen hin­to­ja kes­ki­mää­rin noin 10 pro­sen­til­la 1.4.2026 al­ka­en.

Ähtärin lukion ylioppilaat 1976 – tämän vuoden riemuylioppilaita

On ku­lu­nut 50 vuot­ta sii­tä, kun sait­te val­ko­la­kin pää­hän­ne ja jä­tit­te taak­sen­ne oman lu­ki­oai­kan­ne. Tou­ko­kuus­sa on­kin hyvä ai­ka ko­koon­tua yh­teen, muis­tel­la men­nei­tä, vaih­taa kuu­lu­mi­sia ja juh­lis­taa mer­kit­tä­vää merk­ki­paa­lua.

Ränkiviikko viettää juhlavuottaan

Tänä vuon­na Leh­ti­mä­en ke­säs­sä on ai­het­ta juh­laan – ni­mit­täin Rän­ki­mark­ki­nat täyt­tä­vät 40 vuot­ta, Rän­ki­viik­ko 20 vuot­ta sekä koko Ala­jär­ven kau­pun­ki täyt­tää 40 vuot­ta. Su­per­juh­la­vuo­si nä­kyy luon­nol­li­ses­ti myös Leh­ti­mä­en ke­sän ko­ho­koh­das­sa, Rän­ki­vii­kos­sa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Soinissa viihdyttiin talviloman tapahtumissa

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Kou­lu­lais­ten tal­vi­lo­maa vie­tet­tiin hel­mi­kuun vii­mei­sel­lä vii­kol­la. Soi­nis­sa lo­ma­vii­kon ta­pah­tu­mat käyn­nis­tyi­vät mu­ka­vas­ti Laut­to­sel­la Kan­sal­li­sen hiih­to­päi­vän mer­keis­sä.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Ape Nieminen

Seu­ra­kun­ta

Lohdun ja rohkaisun ilta Ähtärissä

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Ape Nieminen

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Ape Nieminen

Sun­nun­tai­na 8.3. klo 17 vie­te­tään Äh­tä­rin seu­ra­kun­ta­sa­lil­la Loh­dun ja roh­kai­sun il­taa. Il­las­sa mu­si­soi sekä ta­ri­noi Ape Nie­mi­nen. Mu­ka­na il­las­sa on myös Late-pap­pi.

Ur­hei­lu

Hokkarikisat Soinin yhtenäiskoululla

Soi­nin yh­te­näis­kou­lun hok­ka­ri­ki­ta ki­sail­tiin 18. hel­mi­kuu­ta. Kil­pai­lus­sa 1.–3.-luok­kien op­pi­laat ki­sa­si­vat kak­si kier­ros­ta ja 4.–9. luo­kat kol­me kier­ros­ta. Ohes­sa tu­lok­set.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rauno Tammelan kotimuseossa historia puhuu radiovas­taa­not­timien kautta

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rau­no Tam­me­lan ”vers­taas­sa” tu­li­jaa ter­veh­tii pit­kä rivi ra­di­o­vas­taa­not­ti­mia. Ko­ko­el­ma hil­jen­tää sen ää­rel­le tu­li­jan. Jo­kai­seen esi­nee­seen mah­tuu pal­jon his­to­ri­aa ja mon­ta ta­ri­naa.

Kaisu Hildèn

Me­no­vink­ki

Kaikki tahtoo rakastaa Hildènin näyttelyssä

Kaisu Hildèn

Kaisu Hildèn

Soi­nin kir­jas­tos­sa avau­tuu en­si vii­kon per­jan­tai­na, 6. maa­lis­kuu­ta Kai­su Hildè­nin tai­de­myyn­ti­näyt­te­ly, joka kan­taa ni­meä ”Kaik­ki tah­too ra­kas­taa”. Näyt­te­ly on esil­lä 2. huh­ti­kuu­ta saak­ka kir­jas­ton au­ki­o­lo­ai­koi­na.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Erja Keisalalta kirja sotainvalidi isästään

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Er­ja Kei­sa­lan isäs­tään kir­joit­ta­man kir­jan - ”So­dan var­jot ja va­lon het­ket” – jul­kis­ta­mis­ti­lai­suut­ta vie­tet­tiin Ku­nin­kaan­tu­val­la per­jan­tai­na 20. hel­mi­kuu­ta.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Sirpa Teerimäki

Laatua työkykyyn ja työllistymisen tukeen

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Sirpa Teerimäki

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Sirpa Teerimäki

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue on osa­na Laa­tua työ­ky­vyn ja työl­lis­ty­mi­sen tu­keen -ryh­mä­han­ket­ta. Hank­kees­sa ovat mu­ka­na Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos THL, Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue sekä Pa­rik-sää­tiö.

Kaikille avoimet tapahtumat ovat tärkeitä

Kai­kil­le avoi­mia ta­pah­tu­mia jär­jes­te­tään hy­vin eri­lai­sil­la tee­moil­la. Ta­pah­tu­miin toi­vo­taan run­sas­ta osa­not­toa ja nä­ky­vyyt­tä sekä usein myös ta­lou­del­lis­ta tu­los­ta.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Kalle Järvelä

Ulpassuon aurinkovoimahanke luvitusvaiheessa

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Kalle Järvelä

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Kalle Järvelä

Soi­nis­sa uu­siu­tu­va ener­gia tuo vir­taa val­ta­kun­nan säh­kö­verk­koon ja kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lo­ja kun­nal­le. Muun mu­as­sa Kont­ti­suon tuu­li­voi­ma­puis­to on ol­lut toi­min­nas­sa vuo­des­ta 2022 al­ka­en ja Kor­ke­a­maan tuu­li­voi­ma­puis­tos­sa on ra­ken­nus­työt käyn­nis­sä.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Maaseudulla korostuvat luonnon rauha ja ihmisyys

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Vii­ti­sen vuot­ta sit­ten tam­mi­kuus­sa ta­lon Alas­tai­pa­leel­ta os­ta­neet Kir­si Jo­ki­nen ja Ta­pio Mä­ke­lä ovat viih­ty­neet hy­vin Vir­tain ja Äh­tä­rin ra­ja­mail­la. Uu­teen ko­tiin pa­ris­kun­ta muut­ti Van­taal­ta.

Maakun­ta­hal­li­tuksen päätöksiä

Ete­lä-Poh­jan­maan maa­kun­ta­hal­li­tus päät­ti esit­tää ark­ki­teh­ti SAFA, pro­fes­so­ri Ans­si Las­si­laa sekä mu­sii­kin toh­to­ri, kou­lu­tus­pääl­lik­kö Piia Klee­mo­la-Vä­li­mä­keä Tai­de- ja kult­tuu­ri­neu­vos­ton jä­se­nik­si toi­mi­kau­del­le 1.7.2026–30.6.2029. Eh­do­tus toi­mi­te­taan ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­öl­le, joka ni­me­ää neu­vos­ton jä­se­net.

Pixabay

Yhteistyössä on voimaa

Pixabay

Pixabay

Yh­teis­työn tär­key­des­tä pu­hu­taan pal­jon, oli kyse sit­ten työ­pai­kas­ta, har­ras­tus­po­ru­kas­ta tai ar­ki­sen työn te­ke­mi­ses­tä. Usein me ih­mi­set poh­dim­me asi­oi­ta omas­sa mie­les­säm­me ja yri­täm­me kek­siä rat­kai­sua. Unoh­dam­me, et­tä ym­pä­ril­läm­me on mui­ta – ko­ko­nai­nen ver­kos­to.

Iloa, leikkiä ja evankeliumia

Al­ku­vuo­si on tuo­nut mu­ka­naan vi­li­nää ja vils­ket­tä Ala­jär­ven seu­ra­kun­taan. Kun lap­si- ja per­he­työ pa­la­si jou­lu­tau­ol­ta, ker­ho­huo­neet täyt­tyi­vät jäl­leen nau­rus­ta, lau­lus­ta ja as­kar­te­lun ilos­ta.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Kuvat: Veijo Leino

Alastaipaleella ihasteltiin remontoitua kylätaloa

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Kuvat: Veijo Leino

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Kuvat: Veijo Leino

Alas­tai­pa­leel­la vie­tet­tiin vii­me lau­an­tai­na re­mon­toi­dun ky­lä­ta­lon avoi­mien ovien päi­vää Hy­vin­voin­ti­viih­det­tä -ta­pah­tu­man yh­tey­des­sä. Alas­tai­pa­leen ky­lä­seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Jo­han­na Kan­kaan­pää ker­too Hy­vin­voin­ti­viih­det­tä -ta­pah­tu­mien ke­rän­neen mu­ka­vas­ti osal­lis­tu­jia.

Oskari Saari

Oskari Saari

Ur­hei­lu

Oskari Saari viides

Oskari Saari

Oskari Saari

Oskari Saari

Oskari Saari

Äh­tä­rin Ur­hei­li­joi­den Os­ka­ri Saa­ri osal­lis­tui vii­me vii­kon­lop­pu­na Kou­lu­lii­kun­ta­lii­ton SM-hiih­toi­hin Asik­ka­las­sa.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Teemu Suosalo

Ur­hei­lu

Lumi pöllysi Mekkorannan jäällä viime sunnuntaina

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Teemu Suosalo

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Teemu Suosalo

Äh­tä­rin Ur­hei­lu­au­toi­li­joi­den jär­jes­tä­mä Tal­vi-JM -kil­pai­lu ke­rä­si mu­ka­vas­ti ylei­söä Mek­ko­ran­nan jääl­le vii­me sun­nun­tai­na. Kil­pai­lus­sa näh­tiin kai­ken kaik­ki­aan rei­lu 130 osal­lis­tu­jaa vii­des­sä eri luo­kas­sa.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

MesiZoo Oy etsii sijoittajia eläinpuiston tulevaisuuden turvaamiseksi

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

– Äh­tä­rin eläin­puis­ton vai­ku­tuk­set ei­vät kos­ke pel­käs­tään eläin­puis­toa, vaan vai­ku­tuk­set le­vi­ä­vät laa­jal­le. Äh­tä­rin eläin­puis­ton ta­lou­del­li­nen vai­kut­ta­vuus ulot­tuu koko Ete­lä-Poh­jan­maan alu­eel­le, to­te­si Me­si­Zoo Oy:n hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ris­to Si­vo­nen maa­nan­tai­na Luon­to­ta­los­sa jär­jes­te­tys­sä si­joit­ta­jail­las­sa.

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Nelimarkka-museo

Me­no­vink­ki

Nelimarkka-museo toivottaa kevään tervetulleeksi uusin näyttelyin

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Nelimarkka-museo

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Nelimarkka-museo

Ne­li­mark­ka-mu­se­os­sa toi­vo­te­taan ke­vät ter­ve­tul­leek­si avaa­mal­la sa­ma­nai­kai­ses­ti kak­si uut­ta näyt­te­lyä: pää­sa­lis­sa esi­tel­lään tai­tei­li­jap­ro­fes­so­ri Ee­ro Ne­li­mar­kan tuo­tan­toa ja ylä­ker­ran näyt­te­ly­sa­leis­sa te­ok­sia Ne­li­mark­ka-Ra­has­ton uus­han­kin­ta­ko­ko­el­mas­ta. Li­säk­si esil­lä on Me­ryl McMas­te­rin ja Can­nu­pa Hans­ka Lu­ge­rin va­lo­ku­va- ja vi­de­o­te­ok­sia.

Kari ”KK” Korhonen

Kari ”KK” Korhonen

Ruusu Leppänen

Me­no­vink­ki

Kari “KK” Korhonen ja Toni Kivistö Ähtäriin

Kari ”KK” Korhonen

Kari ”KK” Korhonen

Ruusu Leppänen

Kari ”KK” Korhonen

Kari ”KK” Korhonen

Ruusu Leppänen

Kari “KK” Kor­ho­nen ja Toni Ki­vis­tö tie­tä­vät, mitä nuor­ten maa­il­mas­sa on me­neil­lään. Kor­ho­nen kier­tää pu­hu­mas­sa päih­tei­den hai­tois­ta niin nuo­ril­le kuin ai­kui­sil­le­kin. Ta­voit­tee­na hä­nel­lä on “ve­tää mat­to jal­ko­jen al­ta” kai­ken­lai­sel­ta päih­tei­den ja ri­kol­li­suu­den ihan­noin­nil­ta, jota hä­nen mu­kaan­sa va­li­tet­ta­vas­ti nuor­ten kes­kuu­des­sa esiin­tyy. Hän on it­se en­ti­nen am­mat­ti- ja ta­pa­ri­kol­li­nen, jon­ka elä­mä muut­tui van­ki­las­sa vuon­na 1993.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ur­hei­lu

Ähtäri­läi­sur­heilijat nuorten SM-halleissa

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Mus­ta­saa­ren Bot­ni­a­hal­lis­sa kil­pail­tiin nuor­ten Suo­men mes­ta­ruuk­sis­ta 20.–22. hel­mi­kuu­ta. Vii­kon­lop­pu­na kil­pai­li­vat 17-, 19- ja 22-vuo­ti­aat. Äh­tä­rin Ur­hei­li­jois­ta mu­ka­na oli­vat El­me­ri Ylä-Jus­si­la, Sisu Suu­ta­ri­nen ja Ja­des­sa Syr­jä­lä.

Moottorikelkkakyyditys kiinnosti kävijöitä. Välillä jouduttiin ihan jonottamaan.

Moottorikelkkakyyditys kiinnosti kävijöitä. Välillä jouduttiin ihan jonottamaan.

Kuvat: Elina Suosalo

Koko perheen ulkoilupäivä keräsi väkeä Valkealammelle

Moottorikelkkakyyditys kiinnosti kävijöitä. Välillä jouduttiin ihan jonottamaan.

Moottorikelkkakyyditys kiinnosti kävijöitä. Välillä jouduttiin ihan jonottamaan.

Kuvat: Elina Suosalo

Moottorikelkkakyyditys kiinnosti kävijöitä. Välillä jouduttiin ihan jonottamaan.

Moottorikelkkakyyditys kiinnosti kävijöitä. Välillä jouduttiin ihan jonottamaan.

Kuvat: Elina Suosalo

Leh­ti­mä­en Val­ke­a­lam­mel­la viih­dyt­tiin mo­nen­lai­sen tal­vi­sen ak­ti­vi­tee­tin mer­keis­sä vii­me lau­an­tai­na, 21. hel­mi­kuu­ta. Ky­sees­sä oli koko per­heen ul­koi­lu­päi­vä, joka aloit­ti tal­vi­lo­ma­vii­kon Leh­ti­mä­el­lä. Ta­pah­tu­man jär­jes­te­lyis­tä vas­ta­si Ala­jär­ven kau­pun­gin lii­kun­ta- ja nuo­ri­so­pal­ve­lut.

Yhdenver­tai­suuslain noudattamatta jättäminen

Äh­tä­rin kau­pun­gin pit­kä­ai­kai­nen kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Sep­po Lai­ne on jou­tu­nut kym­me­nien vuo­sien kiu­saa­mi­sen koh­teek­si. Äh­tä­rin kau­pun­gin val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat ovat sys­te­maat­ti­ses­ti koh­del­leet Va­sem­mis­ton val­tuu­te­tun edus­ta­jaa rik­ko­mal­la yh­den­ver­tai­suus­la­kia, joka si­säl­tää myös syr­jän­ti­lain. Näi­tä la­ke­ja, jot­ka ovat Suo­men ja Eu­roo­pan uni­o­nin la­ke­ja, ohit­ta­vat hal­lin­to­sään­nön vel­voit­teet. 

Tietoa Metsähallituksen hakkuu­suun­ni­telmista Ähtärissä

Uu­ti­soim­me 4. hel­mi­kuu­ta Green­pe­a­cen jul­kai­se­man hak­kuu­suun­ni­tel­man ja lis­tal­la ol­lei­den Äh­tä­ris­sä si­jai­se­vien luon­non­met­sien ole­van mu­ka­na täl­lä lis­tal­la. Met­sä­hal­li­tus ker­too nyt oman kan­tan­sa asi­aan.

Ajankohtainen infektiotilanne hyvinvoin­ti­a­lueella

Tal­vi­lo­ma käyn­nis­tyi Ete­lä-Poh­jan­maal­la hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­den edel­leen jyl­lä­tes­sä. Inf­lu­ens­sa A-ta­pauk­set kään­tyi­vät nou­suun ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la nii­den osuus oli 12 pro­sent­tia kai­kis­ta hen­gi­tys­tie­näyt­teis­tä, mikä on merk­ki voi­mak­kaas­ta epi­de­mi­as­ta.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Sirpa Teerimäki

Kult­tuu­ri

Olavi Virta palaa lavalle musiik­ki­näy­telmässä Ähtärissä

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Sirpa Teerimäki

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Sirpa Teerimäki

Äh­tä­ris­sä tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na esi­tet­tä­vä mu­siik­ki­näy­tel­mä vie ai­ka­mat­kal­le Ola­vi Vir­ran elä­mään ja hä­nen esit­tä­mään­sä mu­siik­kiin. Mu­siik­ki­näy­tel­män kä­si­kir­joi­tuk­ses­ta ja oh­jauk­ses­ta vas­taa oop­pe­ra­lau­la­ja Juk­ka Saar­man, joka to­te­aa Vir­ran ol­leen muu­ta­kin kuin pel­käs­tään tan­go­lau­la­ja. Mu­siik­ki­näy­tel­mä on peh­meä las­ku Ola­vi Vir­ran elä­mään.

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala kertoi yhdistyksen toteuttamista hankkeista.

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala kertoi yhdistyksen toteuttamista hankkeista.

Kuvat: Elina Suosalo

Järjestöilta tarjosi paljon tietoa ja viritti keskusteluja Ähtärissä

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala kertoi yhdistyksen toteuttamista hankkeista.

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala kertoi yhdistyksen toteuttamista hankkeista.

Kuvat: Elina Suosalo

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala kertoi yhdistyksen toteuttamista hankkeista.

Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala kertoi yhdistyksen toteuttamista hankkeista.

Kuvat: Elina Suosalo

Äh­tä­rin Hant­sas­sa vii­me vii­kol­la jär­jes­tet­ty jär­jes­töil­ta ke­rä­si tu­van täy­teen yh­dis­tys­ten, seu­ro­jen ja jär­jes­tö­jen toi­mi­joi­ta. Il­ta tar­jo­si ti­lai­suu­den kuul­la ajan­koh­tai­sis­ta asi­ois­ta, kes­kus­tel­la sekä ver­kos­toi­tua mui­den toi­mi­joi­den kans­sa.

Kuusi vuosikymmentä opetusta ja sivistystä

Jär­vi-Poh­jan­maan kan­sa­lai­so­pis­to viet­tää 60-vuo­tis­juh­la­vuot­taan, jon­ka joh­dos­ta tar­jol­la on eri­lai­sia ta­pah­tu­mia ke­vään tul­len jo­kai­ses­sa toi­min­ta-alu­een kun­nas­sa.  

Luetuimmat

Tänään

Viikko

Kuukausi

Ähtärin lukion ylioppilaat 1976 – tämän vuoden riemuylioppilaita

On ku­lu­nut 50 vuot­ta sii­tä, kun sait­te val­ko­la­kin pää­hän­ne ja jä­tit­te taak­sen­ne oman lu­ki­oai­kan­ne. Tou­ko­kuus­sa on­kin hyvä ai­ka ko­koon­tua yh­teen, muis­tel­la men­nei­tä, vaih­taa kuu­lu­mi­sia ja juh­lis­taa mer­kit­tä­vää merk­ki­paa­lua.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Soinissa viihdyttiin talviloman tapahtumissa

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Kou­lu­lais­ten tal­vi­lo­maa vie­tet­tiin hel­mi­kuun vii­mei­sel­lä vii­kol­la. Soi­nis­sa lo­ma­vii­kon ta­pah­tu­mat käyn­nis­tyi­vät mu­ka­vas­ti Laut­to­sel­la Kan­sal­li­sen hiih­to­päi­vän mer­keis­sä.

Postin hinnankorotukset uhkaavat maaseudun tiedonsaantia

Äh­tä­ri­läi­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la (kesk.) on jät­tä­nyt hal­li­tuk­sen vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Pos­ti Oyj:n hin­noit­te­lus­ta, leh­ti­ja­ke­lus­ta sekä maa­seu­dun tie­don­saan­nin tur­vaa­mi­ses­ta. Taus­tal­la on Pos­tin il­moi­tus ko­rot­taa kir­je-, leh­ti- ja mark­ki­noin­ti­pal­ve­lu­jen hin­to­ja kes­ki­mää­rin noin 10 pro­sen­til­la 1.4.2026 al­ka­en.

Pelaajat


On pe­laa­jia kaks
sul­le mul­le naks
päät­ty­neet on ret­ket yks kaks
jäi mie­let ru­pi­set sen hil­jaa su­pi­set.
La­koon meni kent­tä vil­jo­jen
kuin sato ti­lo­jen.

Eetu Setälä haluaa olla helposti lähestyttävä, asioihin perehtyvä ja toimeen tarttuva valtuutettu.

Eetu Setälä haluaa olla helposti lähestyttävä, asioihin perehtyvä ja toimeen tarttuva valtuutettu.

Sirpa Teerimäki

Etelä-Pohjanmaan nuorin valtuutettu

Eetu Setälä haluaa olla helposti lähestyttävä, asioihin perehtyvä ja toimeen tarttuva valtuutettu.

Eetu Setälä haluaa olla helposti lähestyttävä, asioihin perehtyvä ja toimeen tarttuva valtuutettu.

Sirpa Teerimäki

Eetu Setälä haluaa olla helposti lähestyttävä, asioihin perehtyvä ja toimeen tarttuva valtuutettu.

Eetu Setälä haluaa olla helposti lähestyttävä, asioihin perehtyvä ja toimeen tarttuva valtuutettu.

Sirpa Teerimäki

Kun­ta­vaa­leis­sa luot­ta­mus­teh­tä­vien ää­rel­le is­tah­taa Ala­jär­vel­lä, Soi­nis­sa ja Äh­tä­ris­sä niin sa­not­tu­jen van­ho­jen kon­ka­rei­den rin­nal­le uu­sia val­tuu­tet­tu­ja. Äh­tä­ris­sä yk­si uu­sis­ta on 18-vuo­ti­as Ee­tu Se­tä­lä (kesk.) ol­len sa­mal­la Ete­lä-Poh­jan­maan nuo­rin val­tuu­tet­tu. Koko maas­sa va­li­tuk­si tuli kol­mi­sen­kym­men­tä sa­ma­ni­käis­tä eh­do­kas­ta.

Kansikuvaa varten sain juosta Ähtärissä yhden päivän suolla paljain varpain ja rummuttaa, syödä puolukoita ja kadota hetkeksi maisemaan, kertoo Suvi Uura.

Kansikuvaa varten sain juosta Ähtärissä yhden päivän suolla paljain varpain ja rummuttaa, syödä puolukoita ja kadota hetkeksi maisemaan, kertoo Suvi Uura.

Suvi Uura

Räsynukelta uusi kappale ensi viikolla

Kansikuvaa varten sain juosta Ähtärissä yhden päivän suolla paljain varpain ja rummuttaa, syödä puolukoita ja kadota hetkeksi maisemaan, kertoo Suvi Uura.

Kansikuvaa varten sain juosta Ähtärissä yhden päivän suolla paljain varpain ja rummuttaa, syödä puolukoita ja kadota hetkeksi maisemaan, kertoo Suvi Uura.

Suvi Uura

Kansikuvaa varten sain juosta Ähtärissä yhden päivän suolla paljain varpain ja rummuttaa, syödä puolukoita ja kadota hetkeksi maisemaan, kertoo Suvi Uura.

Kansikuvaa varten sain juosta Ähtärissä yhden päivän suolla paljain varpain ja rummuttaa, syödä puolukoita ja kadota hetkeksi maisemaan, kertoo Suvi Uura.

Suvi Uura

Jy­väs­ky­lä­läi­nen folk-yh­tye Rä­sy­nuk­ke jul­kai­see uu­den kap­pa­leen Met­sän sy­liin per­jan­tai­na 14. mar­ras­kuu­ta.

Ränkiviikko viettää juhlavuottaan

Tänä vuon­na Leh­ti­mä­en ke­säs­sä on ai­het­ta juh­laan – ni­mit­täin Rän­ki­mark­ki­nat täyt­tä­vät 40 vuot­ta, Rän­ki­viik­ko 20 vuot­ta sekä koko Ala­jär­ven kau­pun­ki täyt­tää 40 vuot­ta. Su­per­juh­la­vuo­si nä­kyy luon­nol­li­ses­ti myös Leh­ti­mä­en ke­sän ko­ho­koh­das­sa, Rän­ki­vii­kos­sa.

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Sirpa Teerimäki

Matias Mäkynen vieraili Soinissa ja Ähtärissä

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Sirpa Teerimäki

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Paavo Pakarisen esittelemän Campnoun toimintaan tutustumassa Johanna Autio, Kari Kivinummi, kansanedustaja Matias Mäkynen, Perttu Moisio, Helena Hautakangas ja Niina Ylinen.

Sirpa Teerimäki

Kan­sa­ne­dus­ta­ja Ma­ti­as Mä­ky­nen (sd.) kuu­li maa­nan­tai­na, pait­si kun­tia kos­ke­vis­ta asi­ois­ta, myös yrit­tä­jä­sek­to­rin kuu­lu­mi­sia. Kun­ta­puo­lel­la pu­hut­ta­via asi­oi­ta ovat muun mu­as­sa han­kin­ta­la­ki, val­ti­o­no­suu­suu­dis­tuk­set ja kun­tia kos­ke­va lain­sää­dän­tö.

pixabay

Palstatilaa kunta- ja vaaliehdokkaille

pixabay

pixabay

Kun­ta- ja alu­e­vaa­lien lä­hes­ty­es­sä on eh­dok­kail­la mah­dol­li­suus mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­seen Uu­tis­nuo­tas­sa. Mit­taa kir­joi­tuk­sel­la saa ol­la enin­tään 2200 merk­kiä vä­li­lyön­tei­neen. Kir­joi­tus­ten tu­lee ol­la si­säl­löl­tään asi­oi­hin asi­al­li­ses­ti kan­taa­ot­ta­via.

pixabay

Uu­tis­ten viik­ko

Nuoret seuraavat uutisia aktiivisemmin ja ovat kiinnostuneempia paikal­li­suu­tisista

pixabay

pixabay

Nuo­ret seu­raa­vat nyt ai­em­paa ak­tii­vi­sem­min uu­ti­sia, sel­vi­ää Kan­tar Me­dia Oy:n Uu­tis­me­di­an lii­tol­le te­ke­mäs­tä Nuo­ret ja uu­tis­me­di­a­suh­de -tut­ki­muk­ses­ta. Kol­me nel­jäs­tä 13–18-vuo­ti­aas­ta ker­too seu­raa­van­sa uu­ti­sia vä­hin­tään muu­ta­man ker­ran vii­kos­sa ja yli 40 pro­sent­tia seu­raa nii­tä päi­vit­täin.

pixabay

Metsäkuusi on suosituin joulupuu

pixabay

pixabay

Ko­ti­mai­nen met­sä­kuu­si on suo­si­tuin jou­lu­puu suo­ma­lais­ko­deis­sa. Ai­to­ja jou­lu­kuu­sia han­ki­taan tänä vuon­na rei­lut 1,3 mil­joo­naa. Kuu­sia tuo­daan ko­tei­hin yhä ai­em­min en­nen jou­lua.

Morsiuspari matkasi vihiltä juhlapaikalle keskustan läpi.

Morsiuspari matkasi vihiltä juhlapaikalle keskustan läpi.

Kuvat ja videot: Stina Saraste

Kruunuhäissä laulettiin ja tanssittiin

Morsiuspari matkasi vihiltä juhlapaikalle keskustan läpi.

Morsiuspari matkasi vihiltä juhlapaikalle keskustan läpi.

Kuvat ja videot: Stina Saraste

Morsiuspari matkasi vihiltä juhlapaikalle keskustan läpi.

Morsiuspari matkasi vihiltä juhlapaikalle keskustan läpi.

Kuvat ja videot: Stina Saraste

Soi­nis­sa lau­an­tai­na aa­mu­päi­väl­lä ko­e­tun mark­ki­na­hu­mun jäl­keen, pääs­tiin il­lal­la juh­li­maan kruu­nu­häi­tä. Ky­sees­sä on pe­rin­tei­nen hää­se­re­mo­nia 1800-lu­vul­ta. Soi­nis­sa kruu­nu­häil­lä on näy­tös­luon­toi­se­na vah­vat pe­rin­teet, sil­lä nii­tä on en­sim­mäi­sen ker­ran jär­jes­tet­ty 1940-lu­vul­la.

Valtuustoihin varalle valitut äänimäärineen

Lai­ti­nen Miia PS 48, Perk­kiö Sir­pa KESK 51, Mä­en­pää Jari KOK 41, Ah­ven­lam­pi Leo KD 25, Pel­to­kan­gas Lea KESK 48, Mä­ki­ta­lo Mart­ti KESK 42, Kan­gas Juha KOK 38, Leik­ka­ri Pasi KESK 38, Kos­ken­mä­ki Ak­se­li PS 41, Koi­vu­mä­ki Han­na KESK 34, Kal­lio He­le­na KESK 31, Ren­to­la Piia KOK 34, Kor­kea-aho Mat­ti KESK 29, Piri Sai­la KESK 27, Kau­nis­to Han­na VIHR 38, Sii­ri­lä Pasi PS 36, Si­vu­la John-Erik KESK 22, Pit­kä­nen Niko KOK 27, Ukon­mä­ki Mer­vi KESK 22, Anin­ko-Ra­ja­la Ul­la SDP 46, Fin­ni­lä Sami KESK 21, Kä­mä­räi­nen Tii­na KD 24, Kil­po­nen Mat­ti KESK 21, Etu­la Jar­mo KOK 22, Lat­va­la Mar­kus PS 26, Ko­ta­nen Ta­pa­ni KESK 20, Hau­ta­mä­ki Tar­ja KESK 17, Vi­hi­kan­gas Kati KESK 17, Ki­vi­pel­to Mat­ti KOK 22, Vä­li­saa­ri Heik­ki KESK 15, Har­ju Ja­ni­ka KESK 14, Tik­ka­nen Ar­ja KESK 14, Ete­lä­a­ho Liu KESK 13, Ha­ka­la Har­ri SDP 32, Hä­mä­läi­nen Heli VIHR 17.

Pekko-koira löysi karhun helposti hajun perusteella.

Pekko-koira löysi karhun helposti hajun perusteella.

Stina Saraste

Pohjanpystykorvat valtasivat leirintäalueen

Pekko-koira löysi karhun helposti hajun perusteella.

Pekko-koira löysi karhun helposti hajun perusteella.

Stina Saraste

Pekko-koira löysi karhun helposti hajun perusteella.

Pekko-koira löysi karhun helposti hajun perusteella.

Stina Saraste

Poh­jan­pys­ty­kor­vien ke­sä­päi­viä on jär­jes­tet­ty vuo­sit­tain vuo­des­ta 2005 as­ti, ai­na viik­ko ju­han­nuk­sen jäl­keen. Paik­ka vaih­te­lee joka vuo­si, en­sim­mäi­set ke­sä­päi­vät pi­det­tiin Ii­sal­mes­sa ja vii­me vuon­na pys­ty­kor­vat ko­koon­tui­vat Ruo­ve­del­lä. Vä­lil­lä on käy­ty muun mu­as­sa Le­vil­lä ja en­si vuo­dek­si ke­sä­päi­vät on suun­nit­teil­la pi­tää taas Poh­jois-Suo­men puo­lel­la.

Hyvinvoin­ti­a­lueelle lainanot­to­val­tuutta 36,8 miljoonaa

Val­ti­o­neu­vos­to on 15. tam­mi­kuu­ta kä­si­tel­lyt Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een ha­ke­mus­ta lai­na­not­to­val­tuu­den muut­ta­mi­ses­ta ja päät­tä­nyt hy­vin­voin­ti­a­lu­een vuo­den 2026 lai­na­not­to­val­tuu­den mää­räk­si 36 823 000 eu­roa.

Aana Vainio toimi sieniasiantuntijana Taimelan koulun sieniretkellä.

Aana Vainio toimi sieniasiantuntijana Taimelan koulun sieniretkellä.

Kuvat: Elina Suosalo

Sienien maailma tutuksi Taimelan koulun oppilaille

Aana Vainio toimi sieniasiantuntijana Taimelan koulun sieniretkellä.

Aana Vainio toimi sieniasiantuntijana Taimelan koulun sieniretkellä.

Kuvat: Elina Suosalo

Aana Vainio toimi sieniasiantuntijana Taimelan koulun sieniretkellä.

Aana Vainio toimi sieniasiantuntijana Taimelan koulun sieniretkellä.

Kuvat: Elina Suosalo

Leh­ti­mä­en Tai­me­lan kou­lun 5.–6. luo­kan op­pi­laat läh­ti­vät naut­ti­maan kau­niis­ta syy­saa­mus­ta lä­hi­met­sään per­jan­tai­aa­mu­na. Ky­sees­sä oli sie­ni­ret­ki, jon­ka asi­an­tun­ti­joik­si saa­pui­vat Aa­na Vai­nio sekä Liu Ete­lä­a­ho Ala­jär­ven 4H-yh­dis­tyk­ses­tä.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

MesiZoo Oy etsii sijoittajia eläinpuiston tulevaisuuden turvaamiseksi

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

– Äh­tä­rin eläin­puis­ton vai­ku­tuk­set ei­vät kos­ke pel­käs­tään eläin­puis­toa, vaan vai­ku­tuk­set le­vi­ä­vät laa­jal­le. Äh­tä­rin eläin­puis­ton ta­lou­del­li­nen vai­kut­ta­vuus ulot­tuu koko Ete­lä-Poh­jan­maan alu­eel­le, to­te­si Me­si­Zoo Oy:n hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ris­to Si­vo­nen maa­nan­tai­na Luon­to­ta­los­sa jär­jes­te­tys­sä si­joit­ta­jail­las­sa.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rauno Tammelan kotimuseossa historia puhuu radiovas­taa­not­timien kautta

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rau­no Tam­me­lan ”vers­taas­sa” tu­li­jaa ter­veh­tii pit­kä rivi ra­di­o­vas­taa­not­ti­mia. Ko­ko­el­ma hil­jen­tää sen ää­rel­le tu­li­jan. Jo­kai­seen esi­nee­seen mah­tuu pal­jon his­to­ri­aa ja mon­ta ta­ri­naa.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Ape Nieminen

Seu­ra­kun­ta

Lohdun ja rohkaisun ilta Ähtärissä

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Ape Nieminen

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Ape Nieminen

Sun­nun­tai­na 8.3. klo 17 vie­te­tään Äh­tä­rin seu­ra­kun­ta­sa­lil­la Loh­dun ja roh­kai­sun il­taa. Il­las­sa mu­si­soi sekä ta­ri­noi Ape Nie­mi­nen. Mu­ka­na il­las­sa on myös Late-pap­pi.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Maaseudulla korostuvat luonnon rauha ja ihmisyys

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Vii­ti­sen vuot­ta sit­ten tam­mi­kuus­sa ta­lon Alas­tai­pa­leel­ta os­ta­neet Kir­si Jo­ki­nen ja Ta­pio Mä­ke­lä ovat viih­ty­neet hy­vin Vir­tain ja Äh­tä­rin ra­ja­mail­la. Uu­teen ko­tiin pa­ris­kun­ta muut­ti Van­taal­ta.

Helena Marjomäki (vas.) ja Aino Lamminmäki (oik.) kertovat säätiön tukevan alueen lasten ja nuorten harrastamista sekä edistävän kaikkien osallistumismahdollisuuksia.

Helena Marjomäki (vas.) ja Aino Lamminmäki (oik.) kertovat säätiön tukevan alueen lasten ja nuorten harrastamista sekä edistävän kaikkien osallistumismahdollisuuksia.

Liikunnan iloa ja tasa-arvoa – säätiöltä tukea lasten ja nuorten urheilulle

Helena Marjomäki (vas.) ja Aino Lamminmäki (oik.) kertovat säätiön tukevan alueen lasten ja nuorten harrastamista sekä edistävän kaikkien osallistumismahdollisuuksia.

Helena Marjomäki (vas.) ja Aino Lamminmäki (oik.) kertovat säätiön tukevan alueen lasten ja nuorten harrastamista sekä edistävän kaikkien osallistumismahdollisuuksia.

Helena Marjomäki (vas.) ja Aino Lamminmäki (oik.) kertovat säätiön tukevan alueen lasten ja nuorten harrastamista sekä edistävän kaikkien osallistumismahdollisuuksia.

Helena Marjomäki (vas.) ja Aino Lamminmäki (oik.) kertovat säätiön tukevan alueen lasten ja nuorten harrastamista sekä edistävän kaikkien osallistumismahdollisuuksia.

Töy­sän Sääs­tö­pank­ki­sää­tiö on avan­nut pe­rin­teek­si muo­dos­tu­neen iso­ja­on alu­een­sa ju­ni­o­riur­hei­lu­jouk­ku­eil­le ja val­men­nus­ryh­mil­le.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Eläinpuiston uutta alkua rakennetaan kahden toimijan mallilla

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Per­he­mat­kai­lu­koh­tee­na tun­net­tu Äh­tä­rin eläin­puis­to on tar­jon­nut yli­su­ku­pol­vi­sia ko­ke­muk­sia vuo­des­ta 1973 läh­tien ja mat­ka jat­kuu. Eläin­puis­ton eläi­mis­tä vii­me kuu­kau­si­na huol­ta pi­tä­neen Vie­rai­le ja Vä­li­tät ry:n rin­nal­le ol­laan pe­rus­ta­mas­sa eläin­puis­ton ta­lout­ta, myyn­tiä ja mark­ki­noin­tia hoi­ta­va osa­keyh­tiö Me­si­Zoo Oy.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Kuvat: Veijo Leino

Alastaipaleella ihasteltiin remontoitua kylätaloa

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Kuvat: Veijo Leino

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Kuvat: Veijo Leino

Alas­tai­pa­leel­la vie­tet­tiin vii­me lau­an­tai­na re­mon­toi­dun ky­lä­ta­lon avoi­mien ovien päi­vää Hy­vin­voin­ti­viih­det­tä -ta­pah­tu­man yh­tey­des­sä. Alas­tai­pa­leen ky­lä­seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Jo­han­na Kan­kaan­pää ker­too Hy­vin­voin­ti­viih­det­tä -ta­pah­tu­mien ke­rän­neen mu­ka­vas­ti osal­lis­tu­jia.

Kunnon kerros multaa


Vaik­kei ole enää ki­pi­nää
Ei suo­nis­sa­si tul­ta
Elää toi­vo, kun­nes pääl­lä­si
On kun­non ker­ros mul­taa
Vaik­ka kul­jet pi­me­äs­sä
Ohu­el­la jääl­lä
Voi toi­von heit­tää vas­ta
Kun on mul­ta­ker­ros pääl­lä
Ja vie­lä koit­taa aa­mu
Yl­le kyl­män maan
Kun sua ei pi­dät­te­le
Ton­nin mul­ta­ker­ros­kaan

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Erja Keisalalta kirja sotainvalidi isästään

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Er­ja Kei­sa­lan isäs­tään kir­joit­ta­man kir­jan - ”So­dan var­jot ja va­lon het­ket” – jul­kis­ta­mis­ti­lai­suut­ta vie­tet­tiin Ku­nin­kaan­tu­val­la per­jan­tai­na 20. hel­mi­kuu­ta.

Kaisu Hildèn

Me­no­vink­ki

Kaikki tahtoo rakastaa Hildènin näyttelyssä

Kaisu Hildèn

Kaisu Hildèn

Soi­nin kir­jas­tos­sa avau­tuu en­si vii­kon per­jan­tai­na, 6. maa­lis­kuu­ta Kai­su Hildè­nin tai­de­myyn­ti­näyt­te­ly, joka kan­taa ni­meä ”Kaik­ki tah­too ra­kas­taa”. Näyt­te­ly on esil­lä 2. huh­ti­kuu­ta saak­ka kir­jas­ton au­ki­o­lo­ai­koi­na.

Onnettomuus tapahtui Mustikkavuorentiellä liukkaassa mutkassa.

Onnettomuus tapahtui Mustikkavuorentiellä liukkaassa mutkassa.

Stina Saraste

Nosturiauto kaatui kyljelleen

Onnettomuus tapahtui Mustikkavuorentiellä liukkaassa mutkassa.

Onnettomuus tapahtui Mustikkavuorentiellä liukkaassa mutkassa.

Stina Saraste

Onnettomuus tapahtui Mustikkavuorentiellä liukkaassa mutkassa.

Onnettomuus tapahtui Mustikkavuorentiellä liukkaassa mutkassa.

Stina Saraste

Mus­tik­ka­vuo­ren­tiel­lä Äh­tä­ris­sä kaa­tui nos­tu­ri­au­to kyl­jel­leen tors­tai­na 13. maa­lis­kuu­ta liuk­kaan tien vuok­si. Hä­ly­tys tuli pe­las­tus­lai­tok­sel­le noin klo 8.30. Hen­ki­lö­va­hin­goil­ta väl­tyt­tiin, jos­kin ka­lus­to hie­man kär­si.

UN arkisto

Vieraile ja Välität ry osti Ähtärin eläinpuiston

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin eläin­puis­ton kon­kurs­si­pe­sä on myy­nyt eläin­puis­ton kiin­teis­töt ja maa-alu­eet Vie­rai­le ja vä­li­tät -yh­dis­tyk­sel­le yh­den eu­ron kaup­pa­hin­taan, jo­hon li­sä­tään ar­von­li­sä­ve­ro 25,5 pro­sent­tia. Asi­as­ta ker­toi en­sim­mäi­se­nä Yle.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Teemu Suosalo

Ur­hei­lu

Lumi pöllysi Mekkorannan jäällä viime sunnuntaina

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Teemu Suosalo

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Teemu Suosalo

Äh­tä­rin Ur­hei­lu­au­toi­li­joi­den jär­jes­tä­mä Tal­vi-JM -kil­pai­lu ke­rä­si mu­ka­vas­ti ylei­söä Mek­ko­ran­nan jääl­le vii­me sun­nun­tai­na. Kil­pai­lus­sa näh­tiin kai­ken kaik­ki­aan rei­lu 130 osal­lis­tu­jaa vii­des­sä eri luo­kas­sa.

Ur­hei­lu

Hokkarikisat Soinin yhtenäiskoululla

Soi­nin yh­te­näis­kou­lun hok­ka­ri­ki­ta ki­sail­tiin 18. hel­mi­kuu­ta. Kil­pai­lus­sa 1.–3.-luok­kien op­pi­laat ki­sa­si­vat kak­si kier­ros­ta ja 4.–9. luo­kat kol­me kier­ros­ta. Ohes­sa tu­lok­set.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

MesiZoo Oy etsii sijoittajia eläinpuiston tulevaisuuden turvaamiseksi

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

– Äh­tä­rin eläin­puis­ton vai­ku­tuk­set ei­vät kos­ke pel­käs­tään eläin­puis­toa, vaan vai­ku­tuk­set le­vi­ä­vät laa­jal­le. Äh­tä­rin eläin­puis­ton ta­lou­del­li­nen vai­kut­ta­vuus ulot­tuu koko Ete­lä-Poh­jan­maan alu­eel­le, to­te­si Me­si­Zoo Oy:n hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ris­to Si­vo­nen maa­nan­tai­na Luon­to­ta­los­sa jär­jes­te­tys­sä si­joit­ta­jail­las­sa.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Maaseudulla korostuvat luonnon rauha ja ihmisyys

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Tapio ja Kirsi toteavat Vantaalla olevan mukavan käydä katsomassa lapsia, mutta muutoin maalaiselämä vie voiton.

Kirsi Jokisen kotialbumi

Vii­ti­sen vuot­ta sit­ten tam­mi­kuus­sa ta­lon Alas­tai­pa­leel­ta os­ta­neet Kir­si Jo­ki­nen ja Ta­pio Mä­ke­lä ovat viih­ty­neet hy­vin Vir­tain ja Äh­tä­rin ra­ja­mail­la. Uu­teen ko­tiin pa­ris­kun­ta muut­ti Van­taal­ta.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Kuvat: Veijo Leino

Alastaipaleella ihasteltiin remontoitua kylätaloa

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Kuvat: Veijo Leino

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Viime vuonna toteutettu remontti teki kylätalosta esteettömän, invaluiska mahdollistaa sisääntulon esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla tai vaikkapa lastenvaunujen kanssa.

Kuvat: Veijo Leino

Alas­tai­pa­leel­la vie­tet­tiin vii­me lau­an­tai­na re­mon­toi­dun ky­lä­ta­lon avoi­mien ovien päi­vää Hy­vin­voin­ti­viih­det­tä -ta­pah­tu­man yh­tey­des­sä. Alas­tai­pa­leen ky­lä­seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Jo­han­na Kan­kaan­pää ker­too Hy­vin­voin­ti­viih­det­tä -ta­pah­tu­mien ke­rän­neen mu­ka­vas­ti osal­lis­tu­jia.

Ähtärin lukion ylioppilaat 1976 – tämän vuoden riemuylioppilaita

On ku­lu­nut 50 vuot­ta sii­tä, kun sait­te val­ko­la­kin pää­hän­ne ja jä­tit­te taak­sen­ne oman lu­ki­oai­kan­ne. Tou­ko­kuus­sa on­kin hyvä ai­ka ko­koon­tua yh­teen, muis­tel­la men­nei­tä, vaih­taa kuu­lu­mi­sia ja juh­lis­taa mer­kit­tä­vää merk­ki­paa­lua.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Kalle Järvelä

Ulpassuon aurinkovoimahanke luvitusvaiheessa

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Kalle Järvelä

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Ulpassuon kaltaiset vanhat turvetuotantoalueet ovat erinomaisia aurinkovoimaloiden sijoituspaikkoja, sillä ne ovat valmiiksi ihmisen muokkaamia, sijaitsevat etäällä asutuksesta ja niillä on leveät, hyvin kantavat tieverkostot.

Kalle Järvelä

Soi­nis­sa uu­siu­tu­va ener­gia tuo vir­taa val­ta­kun­nan säh­kö­verk­koon ja kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lo­ja kun­nal­le. Muun mu­as­sa Kont­ti­suon tuu­li­voi­ma­puis­to on ol­lut toi­min­nas­sa vuo­des­ta 2022 al­ka­en ja Kor­ke­a­maan tuu­li­voi­ma­puis­tos­sa on ra­ken­nus­työt käyn­nis­sä.

Maakun­ta­hal­li­tuksen päätöksiä

Ete­lä-Poh­jan­maan maa­kun­ta­hal­li­tus päät­ti esit­tää ark­ki­teh­ti SAFA, pro­fes­so­ri Ans­si Las­si­laa sekä mu­sii­kin toh­to­ri, kou­lu­tus­pääl­lik­kö Piia Klee­mo­la-Vä­li­mä­keä Tai­de- ja kult­tuu­ri­neu­vos­ton jä­se­nik­si toi­mi­kau­del­le 1.7.2026–30.6.2029. Eh­do­tus toi­mi­te­taan ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­öl­le, joka ni­me­ää neu­vos­ton jä­se­net.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Erja Keisalalta kirja sotainvalidi isästään

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Erja Keisalan isästään kirjoittaman kirjan - ”Sodan varjot ja valon hetket” – julkistamistilaisuutta vietettiin Kuninkaantuvalla perjantaina 20. helmikuuta.

Kalle Järvelä

Er­ja Kei­sa­lan isäs­tään kir­joit­ta­man kir­jan - ”So­dan var­jot ja va­lon het­ket” – jul­kis­ta­mis­ti­lai­suut­ta vie­tet­tiin Ku­nin­kaan­tu­val­la per­jan­tai­na 20. hel­mi­kuu­ta.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Sirpa Teerimäki

Laatua työkykyyn ja työllistymisen tukeen

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Sirpa Teerimäki

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Anna-Maija Korpelan alueeseen hankkeessa kuuluvat muun muassa Alajärvi, Soini ja Ähtäri.

Sirpa Teerimäki

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue on osa­na Laa­tua työ­ky­vyn ja työl­lis­ty­mi­sen tu­keen -ryh­mä­han­ket­ta. Hank­kees­sa ovat mu­ka­na Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos THL, Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue sekä Pa­rik-sää­tiö.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Eläinpuiston uutta alkua rakennetaan kahden toimijan mallilla

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Per­he­mat­kai­lu­koh­tee­na tun­net­tu Äh­tä­rin eläin­puis­to on tar­jon­nut yli­su­ku­pol­vi­sia ko­ke­muk­sia vuo­des­ta 1973 läh­tien ja mat­ka jat­kuu. Eläin­puis­ton eläi­mis­tä vii­me kuu­kau­si­na huol­ta pi­tä­neen Vie­rai­le ja Vä­li­tät ry:n rin­nal­le ol­laan pe­rus­ta­mas­sa eläin­puis­ton ta­lout­ta, myyn­tiä ja mark­ki­noin­tia hoi­ta­va osa­keyh­tiö Me­si­Zoo Oy.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Soinissa viihdyttiin talviloman tapahtumissa

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kristiina Makkonen sekä lapset Taivi (oik.), Iivo ja Usva kiersivät vauhdikkaasti tekojäätä talviriehassa.

Kalle Järvelä

Kou­lu­lais­ten tal­vi­lo­maa vie­tet­tiin hel­mi­kuun vii­mei­sel­lä vii­kol­la. Soi­nis­sa lo­ma­vii­kon ta­pah­tu­mat käyn­nis­tyi­vät mu­ka­vas­ti Laut­to­sel­la Kan­sal­li­sen hiih­to­päi­vän mer­keis­sä.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Teemu Suosalo

Ur­hei­lu

Lumi pöllysi Mekkorannan jäällä viime sunnuntaina

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Teemu Suosalo

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Ähtärin Talvi-JM kisat kaasuteltiin Mekkorannan jäällä reilun 130 osallistujan voimin.

Teemu Suosalo

Äh­tä­rin Ur­hei­lu­au­toi­li­joi­den jär­jes­tä­mä Tal­vi-JM -kil­pai­lu ke­rä­si mu­ka­vas­ti ylei­söä Mek­ko­ran­nan jääl­le vii­me sun­nun­tai­na. Kil­pai­lus­sa näh­tiin kai­ken kaik­ki­aan rei­lu 130 osal­lis­tu­jaa vii­des­sä eri luo­kas­sa.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rauno Tammelan kotimuseossa historia puhuu radiovas­taa­not­timien kautta

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Rauno Tammelalta löytyy myös radio- ja televisiohistoriaan liittyviä lehtiä.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Rau­no Tam­me­lan ”vers­taas­sa” tu­li­jaa ter­veh­tii pit­kä rivi ra­di­o­vas­taa­not­ti­mia. Ko­ko­el­ma hil­jen­tää sen ää­rel­le tu­li­jan. Jo­kai­seen esi­nee­seen mah­tuu pal­jon his­to­ri­aa ja mon­ta ta­ri­naa.

Pixabay

Yhteistyössä on voimaa

Pixabay

Pixabay

Yh­teis­työn tär­key­des­tä pu­hu­taan pal­jon, oli kyse sit­ten työ­pai­kas­ta, har­ras­tus­po­ru­kas­ta tai ar­ki­sen työn te­ke­mi­ses­tä. Usein me ih­mi­set poh­dim­me asi­oi­ta omas­sa mie­les­säm­me ja yri­täm­me kek­siä rat­kai­sua. Unoh­dam­me, et­tä ym­pä­ril­läm­me on mui­ta – ko­ko­nai­nen ver­kos­to.

Oskari Saari

Oskari Saari

Ur­hei­lu

Oskari Saari viides

Oskari Saari

Oskari Saari

Oskari Saari

Oskari Saari

Äh­tä­rin Ur­hei­li­joi­den Os­ka­ri Saa­ri osal­lis­tui vii­me vii­kon­lop­pu­na Kou­lu­lii­kun­ta­lii­ton SM-hiih­toi­hin Asik­ka­las­sa.

UN arkisto

Vieraile ja Välität ry osti Ähtärin eläinpuiston

UN arkisto

UN arkisto

Äh­tä­rin eläin­puis­ton kon­kurs­si­pe­sä on myy­nyt eläin­puis­ton kiin­teis­töt ja maa-alu­eet Vie­rai­le ja vä­li­tät -yh­dis­tyk­sel­le yh­den eu­ron kaup­pa­hin­taan, jo­hon li­sä­tään ar­von­li­sä­ve­ro 25,5 pro­sent­tia. Asi­as­ta ker­toi en­sim­mäi­se­nä Yle.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Legendaarista Club B52:sta herätellään henkiin uuden yhdistyksen voimin

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Mo­net ovat ko­ke­neet muis­to­rik­kai­ta het­kiä vuo­si­na 1999–2021 toi­mi­neen Club B52:en le­gen­daa­ri­ses­sa tun­nel­mas­sa. Ti­lat ovat ol­leet tyh­jil­lään, mut­ta kiin­teis­töä re­mon­toi­daan uut­ta tar­koi­tus­ta var­ten, van­ho­ja pe­rin­tei­tä kun­ni­oit­ta­en. Ta­voi­te on sama, Äh­tä­rin viih­de-elä­män vir­kis­tä­mi­nen.

Iloa, leikkiä ja evankeliumia

Al­ku­vuo­si on tuo­nut mu­ka­naan vi­li­nää ja vils­ket­tä Ala­jär­ven seu­ra­kun­taan. Kun lap­si- ja per­he­työ pa­la­si jou­lu­tau­ol­ta, ker­ho­huo­neet täyt­tyi­vät jäl­leen nau­rus­ta, lau­lus­ta ja as­kar­te­lun ilos­ta.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Sirpa Teerimäki

Kult­tuu­ri

Olavi Virta palaa lavalle musiik­ki­näy­telmässä Ähtärissä

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Sirpa Teerimäki

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Sirpa Teerimäki

Äh­tä­ris­sä tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na esi­tet­tä­vä mu­siik­ki­näy­tel­mä vie ai­ka­mat­kal­le Ola­vi Vir­ran elä­mään ja hä­nen esit­tä­mään­sä mu­siik­kiin. Mu­siik­ki­näy­tel­män kä­si­kir­joi­tuk­ses­ta ja oh­jauk­ses­ta vas­taa oop­pe­ra­lau­la­ja Juk­ka Saar­man, joka to­te­aa Vir­ran ol­leen muu­ta­kin kuin pel­käs­tään tan­go­lau­la­ja. Mu­siik­ki­näy­tel­mä on peh­meä las­ku Ola­vi Vir­ran elä­mään.

Hyvinvoin­ti­a­lueelle lainanot­to­val­tuutta 36,8 miljoonaa

Val­ti­o­neu­vos­to on 15. tam­mi­kuu­ta kä­si­tel­lyt Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een ha­ke­mus­ta lai­na­not­to­val­tuu­den muut­ta­mi­ses­ta ja päät­tä­nyt hy­vin­voin­ti­a­lu­een vuo­den 2026 lai­na­not­to­val­tuu­den mää­räk­si 36 823 000 eu­roa.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Ape Nieminen

Seu­ra­kun­ta

Lohdun ja rohkaisun ilta Ähtärissä

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Ape Nieminen

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Illassa laulaa sekä tarinoi Ape Nieminen.

Ape Nieminen

Sun­nun­tai­na 8.3. klo 17 vie­te­tään Äh­tä­rin seu­ra­kun­ta­sa­lil­la Loh­dun ja roh­kai­sun il­taa. Il­las­sa mu­si­soi sekä ta­ri­noi Ape Nie­mi­nen. Mu­ka­na il­las­sa on myös Late-pap­pi.

Yhdenver­tai­suuslain noudattamatta jättäminen

Äh­tä­rin kau­pun­gin pit­kä­ai­kai­nen kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Sep­po Lai­ne on jou­tu­nut kym­me­nien vuo­sien kiu­saa­mi­sen koh­teek­si. Äh­tä­rin kau­pun­gin val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat ovat sys­te­maat­ti­ses­ti koh­del­leet Va­sem­mis­ton val­tuu­te­tun edus­ta­jaa rik­ko­mal­la yh­den­ver­tai­suus­la­kia, joka si­säl­tää myös syr­jän­ti­lain. Näi­tä la­ke­ja, jot­ka ovat Suo­men ja Eu­roo­pan uni­o­nin la­ke­ja, ohit­ta­vat hal­lin­to­sään­nön vel­voit­teet. 

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Nelimarkka-museo

Me­no­vink­ki

Nelimarkka-museo toivottaa kevään tervetulleeksi uusin näyttelyin

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Nelimarkka-museo

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Inari Krohn, Intohimo, 1990, tussi, akvarelli, viivasyövytys, Nelimarkka-Rahasto sr.

Nelimarkka-museo

Ne­li­mark­ka-mu­se­os­sa toi­vo­te­taan ke­vät ter­ve­tul­leek­si avaa­mal­la sa­ma­nai­kai­ses­ti kak­si uut­ta näyt­te­lyä: pää­sa­lis­sa esi­tel­lään tai­tei­li­jap­ro­fes­so­ri Ee­ro Ne­li­mar­kan tuo­tan­toa ja ylä­ker­ran näyt­te­ly­sa­leis­sa te­ok­sia Ne­li­mark­ka-Ra­has­ton uus­han­kin­ta­ko­ko­el­mas­ta. Li­säk­si esil­lä on Me­ryl McMas­te­rin ja Can­nu­pa Hans­ka Lu­ge­rin va­lo­ku­va- ja vi­de­o­te­ok­sia.

Kari ”KK” Korhonen

Kari ”KK” Korhonen

Ruusu Leppänen

Me­no­vink­ki

Kari “KK” Korhonen ja Toni Kivistö Ähtäriin

Kari ”KK” Korhonen

Kari ”KK” Korhonen

Ruusu Leppänen

Kari ”KK” Korhonen

Kari ”KK” Korhonen

Ruusu Leppänen

Kari “KK” Kor­ho­nen ja Toni Ki­vis­tö tie­tä­vät, mitä nuor­ten maa­il­mas­sa on me­neil­lään. Kor­ho­nen kier­tää pu­hu­mas­sa päih­tei­den hai­tois­ta niin nuo­ril­le kuin ai­kui­sil­le­kin. Ta­voit­tee­na hä­nel­lä on “ve­tää mat­to jal­ko­jen al­ta” kai­ken­lai­sel­ta päih­tei­den ja ri­kol­li­suu­den ihan­noin­nil­ta, jota hä­nen mu­kaan­sa va­li­tet­ta­vas­ti nuor­ten kes­kuu­des­sa esiin­tyy. Hän on it­se en­ti­nen am­mat­ti- ja ta­pa­ri­kol­li­nen, jon­ka elä­mä muut­tui van­ki­las­sa vuon­na 1993.

Tietoa Metsähallituksen hakkuu­suun­ni­telmista Ähtärissä

Uu­ti­soim­me 4. hel­mi­kuu­ta Green­pe­a­cen jul­kai­se­man hak­kuu­suun­ni­tel­man ja lis­tal­la ol­lei­den Äh­tä­ris­sä si­jai­se­vien luon­non­met­sien ole­van mu­ka­na täl­lä lis­tal­la. Met­sä­hal­li­tus ker­too nyt oman kan­tan­sa asi­aan.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ur­hei­lu

Ähtäri­läi­sur­heilijat nuorten SM-halleissa

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Ähtärin Urheilijoiden Elmeri Ylä-Jussila.

Mus­ta­saa­ren Bot­ni­a­hal­lis­sa kil­pail­tiin nuor­ten Suo­men mes­ta­ruuk­sis­ta 20.–22. hel­mi­kuu­ta. Vii­kon­lop­pu­na kil­pai­li­vat 17-, 19- ja 22-vuo­ti­aat. Äh­tä­rin Ur­hei­li­jois­ta mu­ka­na oli­vat El­me­ri Ylä-Jus­si­la, Sisu Suu­ta­ri­nen ja Ja­des­sa Syr­jä­lä.

Kaisu Hildèn

Me­no­vink­ki

Kaikki tahtoo rakastaa Hildènin näyttelyssä

Kaisu Hildèn

Kaisu Hildèn

Soi­nin kir­jas­tos­sa avau­tuu en­si vii­kon per­jan­tai­na, 6. maa­lis­kuu­ta Kai­su Hildè­nin tai­de­myyn­ti­näyt­te­ly, joka kan­taa ni­meä ”Kaik­ki tah­too ra­kas­taa”. Näyt­te­ly on esil­lä 2. huh­ti­kuu­ta saak­ka kir­jas­ton au­ki­o­lo­ai­koi­na.

Kaikille avoimet tapahtumat ovat tärkeitä

Kai­kil­le avoi­mia ta­pah­tu­mia jär­jes­te­tään hy­vin eri­lai­sil­la tee­moil­la. Ta­pah­tu­miin toi­vo­taan run­sas­ta osa­not­toa ja nä­ky­vyyt­tä sekä usein myös ta­lou­del­lis­ta tu­los­ta.

Postin hinnankorotukset uhkaavat maaseudun tiedonsaantia

Äh­tä­ri­läi­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la (kesk.) on jät­tä­nyt hal­li­tuk­sen vas­tat­ta­vak­si kir­jal­li­sen ky­sy­myk­sen Pos­ti Oyj:n hin­noit­te­lus­ta, leh­ti­ja­ke­lus­ta sekä maa­seu­dun tie­don­saan­nin tur­vaa­mi­ses­ta. Taus­tal­la on Pos­tin il­moi­tus ko­rot­taa kir­je-, leh­ti- ja mark­ki­noin­ti­pal­ve­lu­jen hin­to­ja kes­ki­mää­rin noin 10 pro­sen­til­la 1.4.2026 al­ka­en.

Ränkiviikko viettää juhlavuottaan

Tänä vuon­na Leh­ti­mä­en ke­säs­sä on ai­het­ta juh­laan – ni­mit­täin Rän­ki­mark­ki­nat täyt­tä­vät 40 vuot­ta, Rän­ki­viik­ko 20 vuot­ta sekä koko Ala­jär­ven kau­pun­ki täyt­tää 40 vuot­ta. Su­per­juh­la­vuo­si nä­kyy luon­nol­li­ses­ti myös Leh­ti­mä­en ke­sän ko­ho­koh­das­sa, Rän­ki­vii­kos­sa.

Veroilmoitus sähköisesti

Ve­ro­hal­lin­to sääs­täi­si vuo­sit­tain 10 mil­joo­naa eu­roa, jos di­gi­taa­li­ses­ti asi­oi­vat siir­tyi­si­vät Suo­mi.fi-vies­tien käyt­tä­jik­si. 3,4 mil­joo­naa Ve­ro­hal­lin­non asi­a­kas­ta hoi­taa ve­ro­a­si­oi­taan säh­köi­ses­ti Oma­Ve­ros­sa, mut­ta vain 1,5 mil­joo­naa asi­a­kas­ta on ot­ta­nut käyt­töön­sä säh­köi­sen vi­ra­no­mais­vies­tin­nän eli Suo­mi.fi-vies­tit. Tämä tar­koit­taa, et­tä suu­ri osa di­gi­taa­li­ses­ti asi­oi­vis­ta saa Ve­ro­hal­lin­nol­ta edel­leen pa­pe­ri­pos­tia.

Oona Borisov ja Heikki Huvila pääsivät muuttamaan omin käsin remontoituun yhteiseen kotiin vuoden vaihteessa.

Oona Borisov ja Heikki Huvila pääsivät muuttamaan omin käsin remontoituun yhteiseen kotiin vuoden vaihteessa.

Kuvat: Oonan ja Heikin kotialbumi

Re­mon­toin­ti ja ra­ken­ta­mi­nen

Yhteinen koti remontoitiin omin käsin

Oona Borisov ja Heikki Huvila pääsivät muuttamaan omin käsin remontoituun yhteiseen kotiin vuoden vaihteessa.

Oona Borisov ja Heikki Huvila pääsivät muuttamaan omin käsin remontoituun yhteiseen kotiin vuoden vaihteessa.

Kuvat: Oonan ja Heikin kotialbumi

Oona Borisov ja Heikki Huvila pääsivät muuttamaan omin käsin remontoituun yhteiseen kotiin vuoden vaihteessa.

Oona Borisov ja Heikki Huvila pääsivät muuttamaan omin käsin remontoituun yhteiseen kotiin vuoden vaihteessa.

Kuvat: Oonan ja Heikin kotialbumi

Leh­ti­mä­en Län­si­ky­läs­sä asu­vat Oo­na Bo­ri­sov ja Heik­ki Hu­vi­la pää­si­vät muut­ta­maan yh­tei­seen ko­tiin puo­len­tois­ta vuo­den re­mont­tiu­ra­kan jäl­keen. Edel­leen ta­los­ta löy­tyy re­mon­toi­ta­vaa, mut­ta ei mi­tään sel­lais­ta, joka es­täi­si ta­los­sa asu­mi­sen.

Adressissa todetaan Ähtärissä olevan hyvät tilat toiminnan aloittamiseen.

Adressissa todetaan Ähtärissä olevan hyvät tilat toiminnan aloittamiseen.

UN arkisto

Ähtärin vanhusneuvostolta adressi Sote-keskuksen sijoittamisesta Ähtärin sairaalan yhteyteen

Adressissa todetaan Ähtärissä olevan hyvät tilat toiminnan aloittamiseen.

Adressissa todetaan Ähtärissä olevan hyvät tilat toiminnan aloittamiseen.

UN arkisto

Adressissa todetaan Ähtärissä olevan hyvät tilat toiminnan aloittamiseen.

Adressissa todetaan Ähtärissä olevan hyvät tilat toiminnan aloittamiseen.

UN arkisto

Äh­tä­rin van­hus­neu­vos­to on laa­ti­nut ad­res­sin kos­kien Sote-kes­kuk­sen si­joit­ta­mis­ta en­ti­sen Äh­tä­rin sai­raa­lan ti­loi­hin. Ad­res­sis­sa to­de­taan seu­raa­vaa:

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

MesiZoo Oy etsii sijoittajia eläinpuiston tulevaisuuden turvaamiseksi

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Kristiina ja Tapio Peltomäki eivät halunneet Ähtärin eläinpuiston katoavan, vaan ryhtyivät tuumasta toimeen.

Elina Suosalo

– Äh­tä­rin eläin­puis­ton vai­ku­tuk­set ei­vät kos­ke pel­käs­tään eläin­puis­toa, vaan vai­ku­tuk­set le­vi­ä­vät laa­jal­le. Äh­tä­rin eläin­puis­ton ta­lou­del­li­nen vai­kut­ta­vuus ulot­tuu koko Ete­lä-Poh­jan­maan alu­eel­le, to­te­si Me­si­Zoo Oy:n hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Ris­to Si­vo­nen maa­nan­tai­na Luon­to­ta­los­sa jär­jes­te­tys­sä si­joit­ta­jail­las­sa.

Niina Ylinen (vas), Irma Kuoppala ja Markus Sulkava toteavat erilaisten työryhmien työskentelevän edelleen taustalla, jotta Ähtäriin saataisiin turvattua monipuoliset palvelut.

Niina Ylinen (vas), Irma Kuoppala ja Markus Sulkava toteavat erilaisten työryhmien työskentelevän edelleen taustalla, jotta Ähtäriin saataisiin turvattua monipuoliset palvelut.

Elina Suosalo

Aluevaltuusto hyväksyi palvelu­verk­ko­pää­tökset äänestysten jälkeen

Niina Ylinen (vas), Irma Kuoppala ja Markus Sulkava toteavat erilaisten työryhmien työskentelevän edelleen taustalla, jotta Ähtäriin saataisiin turvattua monipuoliset palvelut.

Niina Ylinen (vas), Irma Kuoppala ja Markus Sulkava toteavat erilaisten työryhmien työskentelevän edelleen taustalla, jotta Ähtäriin saataisiin turvattua monipuoliset palvelut.

Elina Suosalo

Niina Ylinen (vas), Irma Kuoppala ja Markus Sulkava toteavat erilaisten työryhmien työskentelevän edelleen taustalla, jotta Ähtäriin saataisiin turvattua monipuoliset palvelut.

Niina Ylinen (vas), Irma Kuoppala ja Markus Sulkava toteavat erilaisten työryhmien työskentelevän edelleen taustalla, jotta Ähtäriin saataisiin turvattua monipuoliset palvelut.

Elina Suosalo

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een alu­e­val­tuus­ton ko­kous jär­jes­tet­tiin maa­nan­tai­na 9. hel­mi­kuu­ta. Vuo­de­o­sas­to­verk­koa kos­ke­vas­ta py­kä­läs­tä käy­tiin laa­ja kes­kus­te­lu ja ää­nes­tyk­sen jäl­keen hy­väk­sy­tyk­si tuli poh­ja­e­si­tys, jon­ka mu­kai­ses­ti vuo­de­o­sas­to­jen toi­min­ta päät­tyy Il­ma­jo­el­la, Ku­ri­kas­sa, La­pu­al­la ja Ja­las­jär­vel­lä.

Perttu Sonninen (takana), Irma Kuoppala (vas.), Mikko Savola ja Niina Ylinen kertoivat arviointimenettelyn perusteella tehdystä esityksestä maanantaina.

Perttu Sonninen (takana), Irma Kuoppala (vas.), Mikko Savola ja Niina Ylinen kertoivat arviointimenettelyn perusteella tehdystä esityksestä maanantaina.

Elina Suosalo

Ähtäri aloittaa kuntaja­ko­sel­vi­tyksen

Perttu Sonninen (takana), Irma Kuoppala (vas.), Mikko Savola ja Niina Ylinen kertoivat arviointimenettelyn perusteella tehdystä esityksestä maanantaina.

Perttu Sonninen (takana), Irma Kuoppala (vas.), Mikko Savola ja Niina Ylinen kertoivat arviointimenettelyn perusteella tehdystä esityksestä maanantaina.

Elina Suosalo

Perttu Sonninen (takana), Irma Kuoppala (vas.), Mikko Savola ja Niina Ylinen kertoivat arviointimenettelyn perusteella tehdystä esityksestä maanantaina.

Perttu Sonninen (takana), Irma Kuoppala (vas.), Mikko Savola ja Niina Ylinen kertoivat arviointimenettelyn perusteella tehdystä esityksestä maanantaina.

Elina Suosalo

Äh­tä­rin kau­pun­ki jou­tui val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön ar­vi­oin­ti­me­net­te­lyyn elo­kuus­sa 2025 ylit­tä­es­sään niin sa­no­tun krii­si­kun­ta­ra­jan. Ar­vi­oin­ti­ryh­mä on saa­nut työn­sä pää­tök­seen ja esit­tää joko va­paa­eh­tois­ta tai pak­ko­lii­tos­ta toi­sen kun­nan kans­sa.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Eläinpuiston uutta alkua rakennetaan kahden toimijan mallilla

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Eläinpuiston ovet avautuvat kävijöille talvilomien alkaessa. Kuvassa Tapio ja Kristiina Peltomäki (edessä), Risto Sivonen (takana vas.) sekä Marko Haapakoski.

Sirpa Teerimäki

Per­he­mat­kai­lu­koh­tee­na tun­net­tu Äh­tä­rin eläin­puis­to on tar­jon­nut yli­su­ku­pol­vi­sia ko­ke­muk­sia vuo­des­ta 1973 läh­tien ja mat­ka jat­kuu. Eläin­puis­ton eläi­mis­tä vii­me kuu­kau­si­na huol­ta pi­tä­neen Vie­rai­le ja Vä­li­tät ry:n rin­nal­le ol­laan pe­rus­ta­mas­sa eläin­puis­ton ta­lout­ta, myyn­tiä ja mark­ki­noin­tia hoi­ta­va osa­keyh­tiö Me­si­Zoo Oy.

Myllymäen koulu

Uu­tis­ten viik­ko

Myllymäen koulun välitunneilla on vauhdikasta menoa

Myllymäen koulu

Myllymäen koulu

Väl­käl­lä voi pulk­kail­la, leik­kiä lu­mi­vuo­ril­la ja luis­tel­la, joi­ta ei yleen­sä voi teh­dä muis­sa kou­luis­sa. Laa­vul­la voi leik­kiä ki­os­kia tai ko­tia. Kes­ki­viik­koi­sin on välk­kä­ri ja liik­ka­ker­ho.

Alaikäiset takkiryöstäjinä Ähtärissä

Poh­jan­maan po­lii­si­lai­tok­sen alu­eel­la oli ta­va­no­mai­nen tal­vi­nen vii­kon­lop­pu. Teh­tä­viä suo­ri­tet­tiin noin 400 kap­pa­let­ta. Kova pak­ka­nen hil­lit­si pa­him­pia jär­jes­tys­häi­ri­öi­tä.

Pixabay

Hakkuut uhkaavat luonnonmetsiä Ähtärissä

Pixabay

Pixabay

Green­pe­a­ce on jul­kais­sut uu­den lis­tan val­ti­on hak­kui­den uh­kaa­mis­ta luon­non­met­sis­tä. Met­sä­hal­li­tuk­sen hak­kuu­suun­ni­tel­mis­ta löy­tyy jopa 70 suo­je­le­ma­ton­ta luon­non­met­sää eri puo­lil­la Suo­mea.

Joona Hellman vieraili Soinissa ensimmäistä kertaa ja ihaili yhtenäiskoulun edessä olleita suksia. - Olisipa minunkin kouluni ollut tällainen, tubettaja totesi.

Joona Hellman vieraili Soinissa ensimmäistä kertaa ja ihaili yhtenäiskoulun edessä olleita suksia. - Olisipa minunkin kouluni ollut tällainen, tubettaja totesi.

Elina Suosalo

Joona Hellmanilla tärkeä viesti Soinin oppilaille

Joona Hellman vieraili Soinissa ensimmäistä kertaa ja ihaili yhtenäiskoulun edessä olleita suksia. - Olisipa minunkin kouluni ollut tällainen, tubettaja totesi.

Joona Hellman vieraili Soinissa ensimmäistä kertaa ja ihaili yhtenäiskoulun edessä olleita suksia. - Olisipa minunkin kouluni ollut tällainen, tubettaja totesi.

Elina Suosalo

Joona Hellman vieraili Soinissa ensimmäistä kertaa ja ihaili yhtenäiskoulun edessä olleita suksia. - Olisipa minunkin kouluni ollut tällainen, tubettaja totesi.

Joona Hellman vieraili Soinissa ensimmäistä kertaa ja ihaili yhtenäiskoulun edessä olleita suksia. - Olisipa minunkin kouluni ollut tällainen, tubettaja totesi.

Elina Suosalo

Tu­bet­ta­ja Joo­na Hel­l­man vie­rai­li Soi­nin yh­te­näis­kou­lul­la vii­me per­jan­tai­na ker­to­en työs­tään sekä nos­ta­en esil­le tär­ke­än asi­an – kou­lu­kiu­saa­mi­sen.

Katri ja Hannu Ruokosen pojat Veikka ja Emil viihtyivät hyvin eläinpuistokierroksella. Kummallekin löytyi oma ”lempparieläin”.

Katri ja Hannu Ruokosen pojat Veikka ja Emil viihtyivät hyvin eläinpuistokierroksella. Kummallekin löytyi oma ”lempparieläin”.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Ähtärin eläinpuiston avautuminen otettiin ilolla vastaan

Katri ja Hannu Ruokosen pojat Veikka ja Emil viihtyivät hyvin eläinpuistokierroksella. Kummallekin löytyi oma ”lempparieläin”.

Katri ja Hannu Ruokosen pojat Veikka ja Emil viihtyivät hyvin eläinpuistokierroksella. Kummallekin löytyi oma ”lempparieläin”.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Katri ja Hannu Ruokosen pojat Veikka ja Emil viihtyivät hyvin eläinpuistokierroksella. Kummallekin löytyi oma ”lempparieläin”.

Katri ja Hannu Ruokosen pojat Veikka ja Emil viihtyivät hyvin eläinpuistokierroksella. Kummallekin löytyi oma ”lempparieläin”.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Äh­tä­rin eläin­puis­ton avau­dut­tua kah­dek­si tal­vi­lo­ma­vii­kok­si en­sim­mäi­set vie­raat saa­pui­vat Ete­lä-Suo­mes­ta. Näh­tä­vää riit­tää, sil­lä eläin­puis­tos­sa on kaik­ki­aan 30 eri la­jia, yh­teen­sä 140 eläin­tä.

Tuula ja Arvo Saarenpäällä on takanaan kunnioitettavan pitkä työsarka yrittäjinä.

Tuula ja Arvo Saarenpäällä on takanaan kunnioitettavan pitkä työsarka yrittäjinä.

Kalle Järvelä

Arvo Saarenpää Oy iso luku soinilaista yritystoimintaa

Tuula ja Arvo Saarenpäällä on takanaan kunnioitettavan pitkä työsarka yrittäjinä.

Tuula ja Arvo Saarenpäällä on takanaan kunnioitettavan pitkä työsarka yrittäjinä.

Kalle Järvelä

Tuula ja Arvo Saarenpäällä on takanaan kunnioitettavan pitkä työsarka yrittäjinä.

Tuula ja Arvo Saarenpäällä on takanaan kunnioitettavan pitkä työsarka yrittäjinä.

Kalle Järvelä

Ele­tään vuot­ta 1970. Noin pa­ri­kymp­pi­set Ar­vo ja Tuu­la Saa­ren­pää ovat käy­neet Ee­ro Koi­vu­lan ja Veik­ko Hau­ta­lan kans­sa neu­vot­te­lu­ja Jaak­ko­lan pa­jan os­ta­mi­ses­ta. Mark­ko­ja on pie­ni pe­sä­mu­na, mut­ta ra­haa kaup­paan tar­vi­taan pal­jon li­sää. Ahon Un­to Soi­nin Osuus­pan­kil­ta lu­paa lai­nan. Kaup­pa syn­tyy ja niin Ar­vo ryh­tyy te­ke­mään pa­jal­la au­to­re­mont­te­ja ja me­tal­li­hom­mia.

Harrastamisen Suomen malli Ähtärissä -hankkeen uimakerhossa ei ole tuskaista uinnin opettelua, vaan taidot karttuvat leikin ja hauskanpidon avulla.

Harrastamisen Suomen malli Ähtärissä -hankkeen uimakerhossa ei ole tuskaista uinnin opettelua, vaan taidot karttuvat leikin ja hauskanpidon avulla.

Vauhdikkaat vesipedot valtasivat Loiskeen

Harrastamisen Suomen malli Ähtärissä -hankkeen uimakerhossa ei ole tuskaista uinnin opettelua, vaan taidot karttuvat leikin ja hauskanpidon avulla.

Harrastamisen Suomen malli Ähtärissä -hankkeen uimakerhossa ei ole tuskaista uinnin opettelua, vaan taidot karttuvat leikin ja hauskanpidon avulla.

Harrastamisen Suomen malli Ähtärissä -hankkeen uimakerhossa ei ole tuskaista uinnin opettelua, vaan taidot karttuvat leikin ja hauskanpidon avulla.

Harrastamisen Suomen malli Ähtärissä -hankkeen uimakerhossa ei ole tuskaista uinnin opettelua, vaan taidot karttuvat leikin ja hauskanpidon avulla.

– Pols­ki­kaa, pols­ki­kaa niin, et­tä vesi len­tää kat­toon saak­ka. Pii­lou­tu­kaa, jää­kar­hu et­sii hyl­kei­tä, ho­put­taa uin­ti­ker­hon oh­jaa­ja Tii­na Sul­ka­va Äh­tä­rin ui­ma­hal­li Lois­kees­sa. Ja lap­set kil­ju­vat rie­mus­ta täyt­tä­es­sään an­net­tu­ja teh­tä­viä.

Ilmapistoolin N50-sarjan mitalikolmikko Sari Mantere LSA (vas.), Leena Talvitie ja Heli Fagerström IU.

Ilmapistoolin N50-sarjan mitalikolmikko Sari Mantere LSA (vas.), Leena Talvitie ja Heli Fagerström IU.

Markku Niemi

Ur­hei­lu

Niemi, Talvitie ja LehA ampuivat aluemestareiksi

Ilmapistoolin N50-sarjan mitalikolmikko Sari Mantere LSA (vas.), Leena Talvitie ja Heli Fagerström IU.

Ilmapistoolin N50-sarjan mitalikolmikko Sari Mantere LSA (vas.), Leena Talvitie ja Heli Fagerström IU.

Markku Niemi

Ilmapistoolin N50-sarjan mitalikolmikko Sari Mantere LSA (vas.), Leena Talvitie ja Heli Fagerström IU.

Ilmapistoolin N50-sarjan mitalikolmikko Sari Mantere LSA (vas.), Leena Talvitie ja Heli Fagerström IU.

Markku Niemi

Suo­men Am­pu­maur­hei­lu­lii­ton Poh­jan­maan alu­e­mes­ta­ruus­ki­sat il­ma­ki­vää­ril­lä ja il­ma­pis­too­lil­la ki­sat­tiin Ja­las­jär­vel­lä 14. hel­mi­kuu­ta sa­dan am­pu­jan voi­min.

Anna Kujansuu, Ali Mäkelä, Pinja Viinikka ja Miro Temonen valmiina suureen iltaan. Ilon kautta.

Anna Kujansuu, Ali Mäkelä, Pinja Viinikka ja Miro Temonen valmiina suureen iltaan. Ilon kautta.

Sirpa Teerimäki

Wanhojen tanssit lähestyvät – jännitystä ilmassa

Anna Kujansuu, Ali Mäkelä, Pinja Viinikka ja Miro Temonen valmiina suureen iltaan. Ilon kautta.

Anna Kujansuu, Ali Mäkelä, Pinja Viinikka ja Miro Temonen valmiina suureen iltaan. Ilon kautta.

Sirpa Teerimäki

Anna Kujansuu, Ali Mäkelä, Pinja Viinikka ja Miro Temonen valmiina suureen iltaan. Ilon kautta.

Anna Kujansuu, Ali Mäkelä, Pinja Viinikka ja Miro Temonen valmiina suureen iltaan. Ilon kautta.

Sirpa Teerimäki

– Kat­ril­li, haas­ta­va tans­si. Hy­vin se me­nee, kan­nus­ti Tai­na Suu­ta­ri­nen Wan­ho­jen tans­sei­hin har­joit­te­le­via nuo­ria kam­puk­sen ruo­ka­sa­liin pöy­dis­tä rai­va­tus­sa tans­si­ti­las­sa. Ha­mei­den hel­mat hul­mu­si­vat ja pit­kään har­joi­tel­lut tans­sit su­jui­vat tree­neis­sä jo hy­vin. Me­noa ei­vät pie­net mo­kat hai­tan­neet, ei­vät­kä hait­taa var­si­nai­ses­sa il­ta­juh­las­sa­kaan. Kam­puk­sen suu­ris­ta ik­ku­nois­ta avau­tu­va tal­vi­mai­se­ma oli upea taus­ta tans­si­joil­le.

Harri Pirttimäki käytti puheenvuoron muistomerkin äärellä. Kuvassa oikealla tyttäristä Virpi, Heimon puoliso Raija sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irma Kuoppala.

Harri Pirttimäki käytti puheenvuoron muistomerkin äärellä. Kuvassa oikealla tyttäristä Virpi, Heimon puoliso Raija sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irma Kuoppala.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Heimo Pirttimäen muotokuva paikalleen valtuustosalin seinälle

Harri Pirttimäki käytti puheenvuoron muistomerkin äärellä. Kuvassa oikealla tyttäristä Virpi, Heimon puoliso Raija sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irma Kuoppala.

Harri Pirttimäki käytti puheenvuoron muistomerkin äärellä. Kuvassa oikealla tyttäristä Virpi, Heimon puoliso Raija sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irma Kuoppala.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Harri Pirttimäki käytti puheenvuoron muistomerkin äärellä. Kuvassa oikealla tyttäristä Virpi, Heimon puoliso Raija sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irma Kuoppala.

Harri Pirttimäki käytti puheenvuoron muistomerkin äärellä. Kuvassa oikealla tyttäristä Virpi, Heimon puoliso Raija sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Irma Kuoppala.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

En­nen Äh­tä­rin kau­pun­gin­val­tuus­ton ko­kous­ta maa­nan­tai­na vie­tet­tiin juh­la­het­ki jul­kis­tet­ta­es­sa kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­si­na 2011–2021 toi­mi­neen Hei­mo Pirt­ti­mä­en muo­to­ku­va. Ny­kyi­nen val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la to­te­si muo­to­ku­van jää­vän muis­tut­ta­maan ny­kyi­siä ja tu­le­via su­ku­pol­via Pirt­ti­mä­en työs­tä ja elä­män­työs­tä Äh­tä­rin kau­pun­gin hy­väk­si. Het­kes­sä oli­vat mu­ka­na Pirt­ti­mä­en vai­mo Rai­ja sekä lap­sis­ta Vir­pi ja Har­ri.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Legendaarista Club B52:sta herätellään henkiin uuden yhdistyksen voimin

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Juho Pilli, Heli Rikala, Janne Virtanen ja Marko Koivunen kuuluvat yhdistyksen ydinjoukkoon. Vapaa-aika on kulunut toimitiloja remontoidessa.

Sirpa Teerimäki

Mo­net ovat ko­ke­neet muis­to­rik­kai­ta het­kiä vuo­si­na 1999–2021 toi­mi­neen Club B52:en le­gen­daa­ri­ses­sa tun­nel­mas­sa. Ti­lat ovat ol­leet tyh­jil­lään, mut­ta kiin­teis­töä re­mon­toi­daan uut­ta tar­koi­tus­ta var­ten, van­ho­ja pe­rin­tei­tä kun­ni­oit­ta­en. Ta­voi­te on sama, Äh­tä­rin viih­de-elä­män vir­kis­tä­mi­nen.

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Sirpa Teerimäki

Re­mon­toin­ti ja ra­ken­ta­mi­nen

Palveluja ihmisen ja rakennuksen hyvinvoinniksi

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Sirpa Teerimäki

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Marko Mäkelä ja Elina Mäkelä sekä kuvasta puuttuva Toni Halttunen yhdistävät osaamistaan.

Sirpa Teerimäki

Ke­vät­tä koh­ti men­tä­es­sä mie­leen nou­se­vat aja­tuk­set ko­din tai va­paa-ajan asun­non kor­jaus­toi­mis­ta sekä re­mon­teis­ta, pie­nis­tä ja isom­mis­ta. Moni pie­ni kor­jaus­toi­mi te­ke­mät­tä jää­nee­nä voi joh­taa suu­rem­piin töi­hin – kan­nat­taa siis ol­la ajois­sa asi­al­la.

Ähtäri ähtäriläisille?!

Oli­si­vat­ko Äh­tä­rin äh­tä­ri­läi­set on­nel­li­sem­pia kuin esim. Ala­jär­ven, Ala­vu­den tai Vir­tain äh­tä­ri­läi­set? Vai oli­si­ko Kes­ki-Suo­men suun­ta oi­ke­am­pi Keu­ruu, tai jopa Jy­väs­ky­lä, jos ei tar­vit­se ol­la ra­ja­kau­pun­ki tai -kun­ta Kau­ni­ai­sis­ta pu­hu­mat­ta­kaan.

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Tätä päivää on odotettu

Kuvat: Sirpa Teerimäki

Kuvat: Sirpa Teerimäki

– Kyl­lä tätä päi­vää on odo­tet­tu, to­te­si­vat Mil­la Rais­ki ja Sai­ma Kal­li­o­nie­mi noin tun­tia en­nen Äh­tä­rin lu­ki­on Wan­ho­jen tans­sien h-het­ken koit­ta­mis­ta Äh­tä­ri-hal­lil­la. Al­kuil­taan kuu­lui niin ki­pe­rim­pien tans­sien vie­lä ker­ran har­joit­te­le­mis­ta kuin pa­rien va­lo­ku­vaus­ta.

pixabay

Uu­tis­ten viik­ko

Mervin haastattelu

pixabay

pixabay

Mer­vi pää­tyi ko­kik­si niin, et­tä hän haki par­tu­ri-kam­paa­jan alal­le, mut­ta va­lin­ta jäi kiin­ni yh­des­tä pis­tees­tä pääs­täk­seen kou­luun. Toi­se­na haku va­lin­ta­na oli kok­ki, jo­ten pää­tyi lo­pul­ta sin­ne. Mer­vi ker­too työs­ken­nel­leen­sä ai­em­min Ol­lin­kul­man päi­vä­ko­din keit­ti­öl­lä. Mer­vi pää­tyi Myl­ly­mä­en kou­lul­le niin, et­tä hä­nen lap­sen­sa oli­vat tääl­lä op­pi­lai­na. Van­hem­pai­nil­las­sa ai­em­min työs­ken­nel­lyt keit­tä­jä oli ky­sy­nyt, pää­si­si­kö Mer­vi si­jais­ta­maan hän­tä yh­dek­si päi­väk­si. Mer­vi pää­tyi ole­maan kak­si vuot­ta put­keen tääl­lä te­ke­mäl­lä si­jai­suuk­sia. Kun keit­tä­jä sit­ten pa­la­si töi­hin, Mer­vi jäi tän­ne sii­voo­jak­si. Mer­vi ker­too työs­ken­nel­leen­sä Myl­ly­mä­el­lä yli 25 vuot­ta. Hän ker­too ko­ke­van­sa, et­tä Myl­ly­ti­lan luo­kan ty­töis­tä on tul­lut lä­hei­siä ja hän tyk­kää myös työn­sä vaih­te­le­vuu­des­ta, et­tei ole pel­käs­tään sii­vous­ta tai ruo­an­ja­ke­lu hom­mia.

Pixabay

Hyvinvointialue myy Virkkulan – Pekonrannasta ei luovuta

Pixabay

Pixabay

Ete­lä-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­a­lue val­mis­tau­tuu myy­mään Virk­ku­lan alu­een Äh­tä­ris­sä. Virk­ku­la on noin 13 heh­taa­rin alue Äh­tä­rin Nie­mis­ve­den ran­nal­la.

Tietoa Metsähallituksen hakkuu­suun­ni­telmista Ähtärissä

Uu­ti­soim­me 4. hel­mi­kuu­ta Green­pe­a­cen jul­kai­se­man hak­kuu­suun­ni­tel­man ja lis­tal­la ol­lei­den Äh­tä­ris­sä si­jai­se­vien luon­non­met­sien ole­van mu­ka­na täl­lä lis­tal­la. Met­sä­hal­li­tus ker­too nyt oman kan­tan­sa asi­aan.

Etappi

Etapin toimialueelle vahvistettiin uusi jätemaksutaksa

Etappi

Etappi

La­keu­den Eta­pin ja La­keu­den jä­te­lau­ta­kun­nan toi­mi­a­lu­een uu­si jä­te­mak­su­tak­sa hy­väk­syt­tiin La­keu­den jä­te­lau­ta­kun­nan ko­kouk­ses­sa 11.2. Tak­sa as­tuu voi­maan 1.4.2026 al­ka­en.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Sirpa Teerimäki

Kult­tuu­ri

Olavi Virta palaa lavalle musiik­ki­näy­telmässä Ähtärissä

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Sirpa Teerimäki

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Jukka Saarman toivottaa yleisön tervetulleeksi esitykseen. – Tällaista on toivottu, nyt se on lähellä.

Sirpa Teerimäki

Äh­tä­ris­sä tu­le­va­na vii­kon­lop­pu­na esi­tet­tä­vä mu­siik­ki­näy­tel­mä vie ai­ka­mat­kal­le Ola­vi Vir­ran elä­mään ja hä­nen esit­tä­mään­sä mu­siik­kiin. Mu­siik­ki­näy­tel­män kä­si­kir­joi­tuk­ses­ta ja oh­jauk­ses­ta vas­taa oop­pe­ra­lau­la­ja Juk­ka Saar­man, joka to­te­aa Vir­ran ol­leen muu­ta­kin kuin pel­käs­tään tan­go­lau­la­ja. Mu­siik­ki­näy­tel­mä on peh­meä las­ku Ola­vi Vir­ran elä­mään.

Ähtärin kaupunki vakavan prosessin äärellä

Äh­tä­rin kau­pun­ki elää haas­ta­via ai­ko­ja val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­ön ar­vi­oin­ti­me­net­te­lyn osoit­ta­es­sa kau­pun­gin ole­van jo kol­man­nen ker­ran krii­si­kun­ta­na ta­lou­del­li­sen ti­lan­teen­sa joh­dos­ta. Äh­tä­rin kau­pun­gin­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja Mik­ko Sa­vo­la (kesk.) to­te­si ke­vään tär­keim­män ky­sy­myk­sen ole­van kuin­ka tur­va­ta äh­tä­ri­läi­sil­le tar­jot­ta­vat pal­ve­lut par­hai­ten joko it­se­näi­se­nä tai joi­den­kin kans­sa kun­ta­lii­tok­se­na. Ai­hee­seen liit­ty­en jär­jes­tet­tiin maa­nan­tai­na val­tuu­te­tuil­le stra­te­gi­a­se­mi­naa­ri.

Jukka Karen ja Roman Popov osallistuvat SPR:n ystävätoimintaan. Kerran viikossa ikäihmisen seurana oleminen on palkitsevaa.

Jukka Karen ja Roman Popov osallistuvat SPR:n ystävätoimintaan. Kerran viikossa ikäihmisen seurana oleminen on palkitsevaa.

Sirpa Teerimäki

Ulkoilu- ja keskus­te­lu­ka­ve­ruutta ikäihmisille

Jukka Karen ja Roman Popov osallistuvat SPR:n ystävätoimintaan. Kerran viikossa ikäihmisen seurana oleminen on palkitsevaa.

Jukka Karen ja Roman Popov osallistuvat SPR:n ystävätoimintaan. Kerran viikossa ikäihmisen seurana oleminen on palkitsevaa.

Sirpa Teerimäki

Jukka Karen ja Roman Popov osallistuvat SPR:n ystävätoimintaan. Kerran viikossa ikäihmisen seurana oleminen on palkitsevaa.

Jukka Karen ja Roman Popov osallistuvat SPR:n ystävätoimintaan. Kerran viikossa ikäihmisen seurana oleminen on palkitsevaa.

Sirpa Teerimäki

Sa­no­taan, et­tä ys­tä­vän­päi­vä on vuo­den jo­kai­se­na päi­vä­nä, ei suin­kaan vain 14. hel­mi­kuu­ta. Äh­tä­ris­sä toi­mii ak­tii­vi­ses­ti SPR:n Äh­tä­rin osas­ton ys­tä­vä­pal­ve­lu, jon­ka myö­tä kes­kus­te­lu­seu­raa sekä ul­koi­lu­ys­tä­viä saa­vat mo­net ikäih­mi­set. Ja saa­vat edel­leen, kii­tos ys­tä­vä­toi­min­taan kou­lut­tau­tu­neil­le hen­ki­löil­le.

Yhdenver­tai­suuslain noudattamatta jättäminen

Äh­tä­rin kau­pun­gin pit­kä­ai­kai­nen kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Sep­po Lai­ne on jou­tu­nut kym­me­nien vuo­sien kiu­saa­mi­sen koh­teek­si. Äh­tä­rin kau­pun­gin val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jat ovat sys­te­maat­ti­ses­ti koh­del­leet Va­sem­mis­ton val­tuu­te­tun edus­ta­jaa rik­ko­mal­la yh­den­ver­tai­suus­la­kia, joka si­säl­tää myös syr­jän­ti­lain. Näi­tä la­ke­ja, jot­ka ovat Suo­men ja Eu­roo­pan uni­o­nin la­ke­ja, ohit­ta­vat hal­lin­to­sään­nön vel­voit­teet. 

Ähtärin Urheilijoiden U20 tyttöjen joukkue.

Ähtärin Urheilijoiden U20 tyttöjen joukkue.

Ur­hei­lu

Ähtärissä vietettiin lentopallon superlauantaita

Ähtärin Urheilijoiden U20 tyttöjen joukkue.

Ähtärin Urheilijoiden U20 tyttöjen joukkue.

Ähtärin Urheilijoiden U20 tyttöjen joukkue.

Ähtärin Urheilijoiden U20 tyttöjen joukkue.

Len­to­pal­lo sai kyy­tiä Äh­tä­rin lii­kun­ta­hal­lil­la lau­an­tai­na 24. tam­mi­kuu­ta, kun Äh­tä­rin Ur­hei­li­jat jär­jes­ti­vät sekä U20 tyt­tö­jen, et­tä U20 poi­kien sar­ja­tur­nauk­set.

Seu­ra­kun­ta

Maalaislääkäri Kiminkinen miesten illassa Ähtärissä

Äh­tä­rin seu­ra­kun­ta kut­suu kool­le mie­hiä eri­tyi­ses­ti hei­tä var­ten jär­jes­tet­tyyn il­taan, jos­sa pu­het­ta ja mie­li­pi­tei­den vaih­toa joh­taa mo­nel­le tut­tu maa­lais­lää­kä­ri Ta­pa­ni Ki­min­ki­nen. Il­lan ai­hee­na on mie­hen hy­vin­voin­ti.